Euroopan keskuspankin EKP:n 750 miljardin hätäohjelma on järeän luokan paketti, arvioi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Hänen mukaansa paketti riittää rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseen, mutta eri asia on, riittääkö se elvyttämiseen.
– EKP on ajan hermolla. Paketti on suuri ja EKP:n toiminta ripeätä, Heiskanen sanoo.
Hänen mukaansa EKP:lla riittää paukkuja lisätä ostojaan edelleen, jos tarve niin vaatii.
EKP:n viime yönä ilmoittama 750 miljardin euron ohjelma tarkoittaa sitä, että pankki voi ostaa valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita noin 100 miljardilla eurolla kuukaudessa tasaisen vauhdin taulukolla laskettuna.
Edellisessä järeän luokan osto-ohjelmassa EKP hankki lainoja enimmillään 80 miljardin edestä kuukaudessa vuonna 2016.
Heiskasen mukaan EKP:lla riittää paukkuja lisätä ostojaan edelleen, jos tarve niin vaatii.
Keskuspankissa painettu hätänappulaa
Analyysiyhtiö Inderesin ekonomisti Marianne Palmu arvioi, että EKP:n uudet massiiviset elvytystoimet kertovat siitä, että keskuspankissa on nyt painettu hätänappulaa.
Palmun mukaan EKP hakee näillä linjauksilla joustoa omiin, aiemmin luomiinsa sääntöihin.
– Tämä kertoo siitä, että ollaan valmiita parantamaan myös kriisimaiden rahoitusolosuhteita. EKP:lla olisi tullut aika nopeasti omat rajat vastaan ostoissa, eli tämä oli sellainen odotettu ja pakollinenkin toimi, joka keskuspankin piti tehdä nyt, jotta se pystyy näitä ostoja ylipäänsä jatkamaan, Palmu sanoo.
EKP:n uudessa hätärahoitusohjelmassa arvopaperien ostoja tehdään joustavammin ehdoin kuin EKP:n aiemmin ilmoittamissa elvytystoimissa. Tällä kertaa paino on enemmän yrityslainoissa, sillä yritykset ovat nyt pahimmassa pulassa.
Tähän asti EKP on ostanut eri euromaiden valtionlainoja niin sanotun pääoma-avaimen mukaisesti, eli suhteessa euromaiden väestömäärään ja kansantalouden kokoon. Uudessa hätärahoitusohjelmassa tästä voidaan joustaa, ja keskuspankki voi suunnata aiempaa enemmän ostoja kriisimaiden, kuten Italian, valtionlainojen ostoihin.
Lisäksi uudessa hätärahoitusohjelmassa sallitaan myös Kreikan valtionlainojen ostot.
"Nyt ollaan uudessa tilanteessa"
Inderesin Palmun mukaan tilanteesta kertoo paljon se, että Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen mukaiset julkisen velan rajoitukset on nyt unohdettu.
– Nyt ollaan uudessa tilanteessa, jossa ollaan valmiit tekemään kaikki mahdolliset toimet, että saataisiin talouden kuoppaa tasattua, Palmu sanoo.
Myös Yhdysvalloissa ollaan turvautumassa järeisiin toimiin. Presidentti Donald Trumpin hallinto on lähettämässä kongressille hyväksyttäväksi massiivisen elvytyspaketin. Elvytyspaketti sisältää sekkien lähettämisen kansalaisille. Käteinen on määrä jakaa parin viikon kuluessa.
Elvytyspaketin koosta on vaihtelevia arvioita, mutta esimerkiksi New York Times olettaa sen kooksi 850 miljardia dollaria (770 miljardia euroa), josta kansalaisille jaettavan käteisen osuus on 250 miljardia dollaria. Paketti olisi näin samaa kokoluokkaa kuin EKP:n paketti.
Heiskanen huomauttaa, että Yhdysvalloissa tuki on finanssipoliittista eli koskee liittovaltion budjettia. EKP:n hätäapu kuuluu rahapolitiikan piiriin.
Yhdysvaltain apupaketti on Heiskasen mukaan Yhdysvalloissa kohtalaisen normaali toimenpide. Euroopassa sen sijaan käteisen jakaminen kansalaisille ja muut suorat tuet ovat valtioiden vastuulla eivätkä kuulu EKP:n työkalupakkiin.
Rehn: EKP:n otettava kaikki keinot käyttöön
Tilanteen vakavuudesta kertovat Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin eilen Helsingin Sanomille antamat kommentit.
– Euroopan keskuspankin on otettava kaikki toimivaltansa sallimat keinot käyttöönsä vähentääkseen koronaviruspandemian taloudellisia vaurioita, Rehn sanoi.
Virkansa puolesta Rehn on yksi EKP:n neuvoston jäsenistä eli keskuspankin rahapolitiikan päättäjistä. Hänen on määrä pitää huomenna verkossa tiedotustilaisuus.
Aiemmista elvytystoimista ilmoitettiin vain viikko sitten
EKP oli ilmoittanut aiemmista elvytystoimistaan vain viikko sitten. Silloin keskuspankki kertoi muun muassa tarjoavansa eurooppalaisille pankeille erittäin halpaa lainarahaa, jotta pankit puolestaan voisivat pitää luottohanat auki yrityksille ja kotitalouksille koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa.
Samalla EKP kertoi myös laajentavansa aiempia arvopaperien ostojaan yhteensä 120 miljardilla eurolla tämän vuoden aikana.
Sen jälkeen viime sunnuntaina Suomen Pankki ilmoitti aloittavansa uudelleen kotimaisten yritystodistusten ostot. Yritystodistukset ovat yritysten lyhytaikaisia velkakirjoja. Toimenpiteellä Suomen Pankki pyrkii tukemaan kotimaisten yritysten lainarahan saatavuutta koronaviruksen aiheuttamassa vakavassa häiriötilanteessa.
Hätätoimilla pyritään estämään laaja konkurssiaalto
Monen yrityksen tulot ovat tyrehtyneet nopeasti nykyisessä poikkeustilanteessa, ja yritysten maksuvalmius on vaarassa. Uhkana on laaja konkurssiaalto ja työttömyyden jyrkkä kasvu. Sen vaihtoehdon toteutumista eri maiden hallitukset ja keskuspankit pyrkivät nyt hätätoimillaan estämään.
Suomen hallitus on tällä viikolla kertonut laatineensa noin viiden miljardin euron suuruisen rahoituspaketin vastauksena koronaviruksen aiheuttamaan akuuttiin talouskriisiin.
Inderesin Palmu odottaa, että euromaat ryhtyvät vielä lisäämään omia finanssipoliittisia elvytystoimiaan.
Lagarde: Sitoutumisellamme euroon ei ole rajoja
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoo, että poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia.
– Sitoutumisellamme euroon ei ole rajoja. Olemme päättäneet käyttää kaikkien keinojemme koko potentiaalin, valtuuksiemme rajoissa, Lagarde kirjoittaa Twitterissä .
Lagarden lausuntoja voi verrata EKP:n edellisen pääjohtajan Mario Draghin kuuluisaan "whatever it takes" -kommenttiin euroalueen velkakriisin aikana vuonna 2012. Tuolloin Draghi pystyi vakuutuksellaan rauhoittamaan markkinoiden hermoilun ja viime kädessä estämään euroalueen hajoamisen.
Italian valtionlainojen korot kääntyivät laskuun
EKP:n tuoreen ilmoituksen jälkeen kriisimaa Italian valtionlainojen korot kääntyivät selvästi laskuun, mikä viittaisi keskuspankin hätätoimien saaneen aikaan toivotun markkinareaktion. Italian 10-vuotisten valtionlainojen korko jälkimarkkinoilla on pudonnut prosenttiyksiköllä noin 1,5 prosenttiin.
Korkoreaktio kertoo siitä, että sijoittajien huolet Italian ajautumisesta maksukyvyttömyyteen ovat ainakin toistaiseksi jonkin verran helpottaneet EKP:n ilmoittamien hätätoimien myötä.
Heiskasen mukaan Italian korkojen käyttäytyminen viestii siitä, että EKP tulee pitämään rahamarkkinat vakaina. Hän huomauttaa, että euroalueen pankkijärjestelmä on nyt paremmassa kunnossa kuin finanssikriisin aikana. Tämä koskee myös italialaisia pankkeja.