Fortum asettaa uudessa Uniperin jälkeisessä strategiassaan entistä tiukemman ilmastotavoitteen. Yhtiö aikoo olla hiilineutraali jo vuonna 2030, kun edellinen maali oli vuodessa 2050. Hiilestä on määrä luopua jo vuoden 2027 loppuun mennessä. Samalla Fortum sitoutuu asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet, joilla tähdätään rajaamaan keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen.
Strategian uusiminen kävi väistämättömäksi, kun Venäjä vuosi sitten hyökkäsi Ukrainaan ja sodasta seurannut energiakriisi räjäytti Venäjän kaasusta riippuvaisen Uniperin riskit silmille. Fortum joutui vuoden aikana toteamaan, että sekä Uniperista että liiketoiminnasta Venäjällä on päästävä irti. Uniperista irtautuminen tuli lopulta maksamaan Fortumille hieman alle kuusi miljardia ennen veroja.
– Viime vuosi oli äärimmäisen vaikea, summasi toimitusjohtaja Markus Rauramo.
Yhtiö kertoi silti torstain tilinpäätöksessään, että sen vertailukelpoinen liikevoitto nousi loka-joulukuussa 744 miljoonaan euroon oltuaan vuotta aiemmin 519 miljoonaa. Tulosta kaunistivat loppuvuoden korkeat sähkön hinnat Pohjoismaissa ja onnistunut tuotannon optimointi, Rauramo sanoi.
Yhtiön hallitus esittää, että Fortum maksaa tänä keväänä 0,91 euron osingon kahdessa erässä. Tarkoitus on jatkossa jakaa osinkoa, joka on 60–90 prosenttia osakekohtaisesta vertailukelpoisesta tuloksesta.
Fortumin uutiset saivat pörssissä myönteisen vastaanoton. Osakekurssi oli muuten laskuvoittoisessa pörssissä iltapäivällä pirteässä 3,8 prosentin nousussa.
Venäjä ei päästä helpolla irti
Fortumin uuteen strategiaan eivät sisälly konsernin toiminnot Venäjällä, joista yhtiö pyrkii irtautumaan. Irtautuminen Venäjältä on myös edellytys sille, että uudet ilmastotavoitteet saadaan toteutettua.
Irtautumisen odotetaan kuitenkin venähtävän, sillä merkittävät yritysjärjestelyt energiasektorilla vaativat Venäjän hallituksen komission sekä presidentti Vladimir Putinin hyväksynnän. Venäjältä ei tällä hetkellä ole mahdollista kotiuttaa myöskään liiketoiminnan tuottoja.
Ensisijainen tavoite on myydä Venäjän toiminnot. Kiinnostuneita ostajia on, mutta kaupanteko ei ole edennyt.
Rauramolta kyseltiin tiedotustilaisuudessa, kuinka pian lähtö Venäjältä voisi toteutua ja millaisin ehdoin ja hinnoin, mutta vastaukset jäivät niukoiksi.
– Emme voi antaa tälle aikataulua. Olemme hyvin sitoutuneita vetäytymään Venäjältä, hän totesi.
Kun Venäjä jää taakse, siirtyy katse Pohjoismaihin. Uuden strategian painopisteitä ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Pohjoismaissa.
– Energiakriisi vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan. Se pakottaa valtiot ja yritykset pyristelemään irti fossiilisesta tuontienergiasta kohti hiilivapaita ratkaisuja. Teollisuuden dekarbonisaatiossa tarvitaan mittavia määriä puhdasta energiaa. Pohjoismaat ovat houkutteleva kohde näille investoinneille, Rauramo sanoi.
Fortumilla on optio ostaa Saksan valtiolle myydyltä Uniperilta sen vesi- ja ydinvoimalaitoksia Ruotsissa. Rauramo kertoi, ettei vielä ole tiedossa, mitä Saksan valtio aikoo näillä omistuksillaan tehdä. Fortum ei aio lunastaa niitä hinnalla millä hyvänsä.
– Se riippuu kohteiden arvostuksesta, Rauramo sanoi Fortumin mahdollisesta kiinnostuksesta.
Fortumin kasvu tulee Rauramon mukaan suuntautumaan lähinnä uusiutuvaan energiaan, pääosin tuulivoimaan Pohjoismaissa. Uusia investointeja varten yhtiö käyttää noin 1,5 miljardia euroa vuosina 2023–25, josta noin puolet on korvamerkitty käynnissä oleviin hankkeisiin, kuten Loviisan ydinvoimalan jatkokäyttöön.
Solidiumilta otettu hätälaina maksetaan pois
Yhtiön taloudellinen tilanne on Rauramon mukaan nyt vakaa, kun Uniper maksoi takaisin neljän miljardin osakaslainan ja Saksan valtio maksoi Fortumille Uniperista 500 miljoonaa euroa. Kassatilanne näytti viime syksynä uhkaavalta, kun sähkön futuurihinnat nousivat huimasti ja johtivat ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin.
Fortum nosti tuolloin 350 miljoonan euron lainan valtion pörssiosakeomistuksia hallinnoivalta Solidiumilta ja turvasi samalla mahdollisuuden yhteensä 2,35 miljardin lainoitukseen. Nyt, kun tilanne on vakaampi, on Fortum aikeissa maksaa nostamansa lainan takaisin maaliskuun aikana, kertoi talousjohtaja Bernhard Günther.
Kotikentällään Fortum on saanut jatkoluvan käyttää Loviisan ydinvoimalan kahta yksikköä aina vuoteen 2050 asti. Yhtiö tutkii myös mahdollisuuksia kehittää ydinvoimaa sekä perinteisten että pienreaktoreiden muodossa (SMR) Suomen ja Ruotsin markkinoille. Tämä selvitys valmistuu ensi vuoden lopulla.
– Tavoite on luoda valmius tehdä päätöksiä myöhemmässä vaiheessa.