Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Loppuvuonna kahden viimeisen neljänneksen kasvu kääntyi kuitenkin pakkasen puolelle, joten Suomen talous on siirtynyt tekniseen taantumaan.
Bkt supistui heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Niin viennin, investointien kuin kulutuksen volyymit vähenivät selvästi viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen.
Useissa Suomen lähimaissa ja koko EU:ssa bkt:n kasvu on ollut vahvempaa, totesi Tilastokeskuksen yliaktuaari Samu Hakala. Poikkeuskin löytyy, tärkeästä Suomen kauppakumppanista.
– Saksassa kehitys on ollut heikompaa kuin Suomessa, 1,8 prosenttia. Jos Suomi on viime vuonna menestynyt vähän huonommin kuin EU-alue keskimäärin niin osasyy voi olla että Saksalla on mennyt vähän heikommin, Hakala sanoi.
Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote pysyi loka-joulukuussa heinä-syyskuun tasolla.
Alijäämä paisui ja inflaatio laukkasi
Inflaatio laukkasi viime vuonna tahtia, jota ei viime vuosina ole juuri nähty. Suomessa kuluttajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 7,1 prosenttia.
Vaikutus näkyi muun muassa ulkomaankaupassa, jonka tavarakaupan euromääräinen arvo ylitti finanssikriisiä edeltäneen tason, kertoi yliaktuaari Reetta Karinluoma.
– Sekä tavaroiden että palveluiden kaupan arvo on historiallisen korkealla tasolla, Karinluoma sanoi.
Vienti kasvoi arvoltaan 20,5 prosenttia ja tuonti 28,4 verrattuna edellisvuoteen. Viennin ja tuonnin erotus kasvoi samalla historiallisen suureksi, 7,5 miljardiin euroon. Kun otetaan huomioon, että arvoa paisutti vauhdikas inflaatio, jäävät määrässä eli volyyminä lasketut kasvuluvut selvästi pienemmiksi.
Hakala totesi, että viime vuoden bkt:n kehitystä leimasi poikkeuksellisen suuri varastojen kasvu. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole, mutta Hakala veikkasi yritysten varautumisen olevan taustalla.
– Naapurimaa kävi aloittamaansa sotaa, millä oli vaikutuksia lähiympäristöön. Yritykset ovat voineet varautua toimituskatkoihin ja ostaneet tarvitsemiaan tuotteita varastoon.
Työllisyydessä palkat ja palkkiot nousivat, mutta työtuntien määrä vähemmän. Toisin sanoen työn tuottavuus kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia, Hakala mainitsi.
"Valopilkkuja vaikea löytää"
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist huomautti kommentissaan, että kahden prosentin kasvutahti kuulostaa hyvältä, mutta heijastelee yksinomaan niin sanottua kasvuperintöä ja alkuvuoden koronaelpymistä. Loppuvuonna talous alkoi supistua. Kahden peräkkäisen neljänneksen supistuminen merkitsee talouden siirtyneen taantumaan. Viimeisellä neljänneksellä bkt oli likimain samalla tasolla kuin vuonna 2021 samaan aikaan.
– Käytännössä yhden vuoden verran talouskasvua on taas pyyhkiytynyt pois Suomesta uusimman talouskriisin seurauksena. Romahduksesta ei silti voi puhua. Optimisti voi edelleen takertua siihen, että selvästi huonomminkin olisi voinut mennä, Appelqvist kirjoitti.
Kun kaikki bruttokansantuotteen alaerät supistuivat, on valopilkkuja vaikea löytää, hän summasi.
Vienti ja tuonti laskivat joulukuussa
Suomen tavaraviennin arvo laski joulukuussa 8,8 prosenttia vuoden takaisesta, ilmenee Tullin ulkomaankauppatilastosta. Vienti oli arvoltaan 6,8 miljardia euroa.
Tuonnin arvo laski joulukuussa 5,3 prosenttia 7,2 miljardiin euroon.
Ulkomaankaupan reaalinen lasku oli vieläkin suurempaa, sillä sekä tuonti- että vientihinnat nousivat joulukuussa. Viennin volyymi laski lähes 18 prosenttia ja tuonnin volyymi lähes 15 prosenttia.
Tulli kertoo, että koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti yhteensä laski joulukuussa lähes 29 prosenttia vuoden takaisesta. Pudotus oli suurta etenkin kuljetusvälineissä. Henkilöautojen viennin arvo laski lähes 87 prosenttia viime vuoden joulukuusta.
Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisviennin arvo laski 0,6 prosenttia. Paperin, pahvin ja niistä valmistettujen tuotteiden sekä paperimassan vienti nousi, mutta sahatavaran viennin arvo laski.
– Öljytuotteiden viennin arvo nousi 57,3 prosenttia joulukuussa. Sekä vientihinnat että -määrät nousivat edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta, Tulli kertoo tiedotteessa.
Muiden kemianteollisuuden tuotteiden yhteenlaskettu viennin arvo laski reilut 17 prosenttia. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo taas laski vajaat 11 prosenttia joulukuussa vientihintojen laskettua.
Viennin arvo Saksaan laski joulukuussa 29 prosenttia vuoden takaisesta, mutta Ruotsiin se nousi runsaat 8 prosenttia. Vienti Kiinaan nousi vajaat 32 prosenttia, kun vienti Venäjälle laski noin 50.
Kauppataseen alijäämä jatkoi kasvuaan
Tullin tilastoista ilmenee myös, että Suomen kauppatase oli joulukuussa 476 miljoonaa euroa alijäämäinen. Koko viime vuonna kauppataseen alijäämää kertyi 10,6 miljardia euroa, mikä oli 6,6 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Yhteenlaskettu tavararyhmittäinen kauppataseen ylijäämä suureni metsäteollisuuden tuotteiden osalta vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden koneiden ja laitteiden kaupan ylijäämä pieneni, mutta metallien kaupan ylijäämä kasvoi. Alijäämä suureni energiatuotteiden, malmien ja metalliromun sekä sähköteknisten koneiden ja laitteiden kaupassa.
Ruotsin talous sukelsi ennakoitua syvemmälle
Ruotsin talous sakkasi viime vuoden lopulla pahemmin kuin oli ennakoitu. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana bkt laski Ruotsin tilastokeskus SCB:n mukaan 0,9 prosenttia, kun ennakkoarvioissa oli odotettu 0,6 prosentin supistumista.
Näin heikkoja lukuja nähtiin viimeksi koronakeväällä 2020.
Jos kehitys jatkuu samankaltaisena, vaipuu Ruotsi tekniseen taantumaan kuluvan neljänneksen aikana. Ennusteiden mukaan alamäki jatkuu alkuvuonna ja seuraavina neljänneksinä.
- - - -
Lähteenä myös uutistoimisto TT