Suomi ja Ruotsi saattavat yhä todennäköisemmin päätyä eriaikaisesti sotilasliitto Natoon, mutta lauantaina maiden poliittiset johtajat pääsivät hymyilemään yhdessä kameroille Nato-prosessin seurauksena. Syynä oli Ewald von Kleist -palkinto, jolla Münchenin turvallisuuskokouksen järjestäjät halusivat palkita Suomen ja Ruotsin Saksassa.
Palkinnon syy oli maiden päätös hakea jäseniksi Natoon vastauksena Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa.
Palkinnon vastaanottivat presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin (sd.), Ruotsin pääministerin Ulf Kristersson ja aiempi pääministeri Magdalena Andersson. Saapuessaan kameroiden eteen ensimmäisen kerran illalla sekä Kristersson että Marin lausuivat yhä halustaan liittyä Natoon yhdessä.
Kokoonpano ei kuitenkaan päässyt vielä edes tuosta huoneesta ulos, ennen kuin Niinistö joutui jo selittämään kansainväliselle medialle, miten asia etenisi, jos Turkki päättäisi hyväksyä Suomen hakemuksen ensin.
– Ei ole meidän käsissämme liittyä mihinkään. Se on niiden käsissä, jotka eivät ole vielä ratifioineet. Me olemme ilmaisseet tahtomme, kuten Ruotsikin, jo viime keväänä, Niinistö sanoi.
Keskustelu kiihtyi viikolla
Kiihdykettä Suomen ja Ruotsin eriaikaista etenemistä koskevalle keskustelulle ovat antaneet tällä viikolla niin Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu kuin suomalaispoliitikotkin.
Keskustelu sai uutta vauhtia, kun Stoltenberg sanoi alkuviikosta Naton puolustusministerien kokouksessa, että pääkysymys ei ole Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon yhtä aikaa. Pääkysymys on hänen mukaansa se, että maista tulee Naton jäseniä mahdollisimman nopeasti.
Tämän tulkittiin muuttaneen retoriikkaa yhtaikaisesta ratifioinnista, vaikka Stoltenberg myöhemmin sanoi koko ajan kiirehtineensä Turkkia ja Unkaria ratifioimaan molemmat hakemukset yhtä aikaa. Kun Stoltenberg lähti vierailulle Turkkiin kokouksen jälkeen, totesi Turkin ulkoministeri Cavusoglu uskovansa eriaikaisen ratifioinnin nousevan esille Stoltenbergin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin tapaamisessa.
Niinistö puolestaan on antanut Münchenin turvallisuuskokouksessa perjantaina ja lauantaina hyvin samanhenkisiä lausuntoja, joita hän antoi myös ulkomaiselle medialle. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) puolestaan totesi, että Turkki näkee Suomen täyttävän Madridin kolmikantasopimuksen vaateet ja Ruotsin kanssa kysymyksiä Turkilla on yhä auki.
Madridin kolmikantasopimus tehtiin viime kesänä, jotta Turkin huolet ennen Nato-ratifiointia tulisivat huomioiduksi.
Nimekkäitä edeltäjiä
Varsinaisen palkintopuheen Suomen ja Ruotsin puolesta piti lauantaina illalla Niinistö.
Niinistö sekä lupasi pysymistä Ukrainan rinnalla että kiitti laajasta tuesta, jota Suomi ja Ruotsi ovat saaneet haettuaan Naton jäseniksi.
– Nato-jäsenyytemme ovat vielä kahta ratifiointia vailla. Haluan korostaa, että on erittäin tärkeää, että Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa istumme molemmat pöydässä täysinä Nato-jäseninä. Näinä kriittisinä aikoina Suomen ja Ruotsin jäsenyydet vahvistavat koko liittokuntaa, hän sanoi.
Ewald von Kleist -palkinnon ovat aiemmin vastaanottaneet useat merkittävät järjestöt ja henkilöt, kuten YK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj sekä Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel, Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger ja edesmennyt republikaanisenaattori John McCain.