Suomalaiset ympäristöjärjestöt odottavat, että korkein hallinto-oikeus (KHO) antaa kevään aikana ratkaisun järjestöjen tekemästä valituksesta, joka koskee valtioneuvoston ilmastotoimia. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) katsovat valituksessaan, että valtioneuvoston eduskunnalle antama ilmastovuosikertomus ei sisällä riittäviä toimia, joilla Suomen hiilinieluvajetta korjattaisiin.
Myös Saksassa ja Ruotsissa ympäristöjärjestöt ovat lähteneet oikeusteitse patistamaan valtiota tehokkaampiin ilmastotoimiin. Saksassa asialla on Deutsche Umwelthilfe, Ruotsissa taas nuorten luonnonsuojelujärjestö Aurora.
Kaikki kolme oikeusjuttua on pantu vireille samoihin aikoihin, marraskuussa 2022.
– Emme ole koordinoineet näitä, vaan samanaikaisuus on sattumaa, sanoo Suomen Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.
Kosonen ja muita järjestöjen edustajia osallistui perjantaina etäyhteyksin järjestettyyn keskustelutilaisuuteen.
Greenpeacen ja SLL:n hallintovalituksen käsittely on järjestöjen mukaan Suomessa ensimmäinen ilmastonmuutoskysymyksiin liittyvä oikeudenkäynti. Maailmalla ilmasto-oikeudenkäyntien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Niissä on vaadittu esimerkiksi hiilivoimaloiden lupien perumista. Ympäristöjärjestöjen vastapuolena oikeudessa on useimmiten ollut valtio, joskus myös yritys tai pankki.
"Hiilinielujen heikentyminen ei ole yllätys"
Suomessa ympäristöjärjestöt ovat tehneet hallintovalituksen, jossa katsotaan, että valtioneuvoston ilmastovuosikertomus on otettava uudelleen valmisteluun. Taustalla on se, että Suomen hiilinielut ovat jo usean vuoden kuluessa kutistuneet muun muassa metsien hakkaamisen vuoksi. Nyt ollaan siinä pisteessä, että Suomi ei näillä näkymin pysty täyttämään sitoumuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
– Hiilinielujen heikentyminen ei ole mikään yllätys kenellekään, joka on seurannut asiaa, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Korkein hallinto-oikeus on ottanut valituksen käsittelyyn ja pyytänyt valtioneuvostolta selvitystä. Valituksen tekijöillä on tämän jälkeen vielä mahdollisuus antaa oma vastauksensa. KHO saattaa päätöksessään joko hylätä tai hyväksyä valituksen. Mahdollista on myös, että KHO katsoo, ettei valittajilla ole valitusoikeutta.
– Jos KHO katsoo, että hallitus on laiminlyönyt velvollisuuksiaan, se on hyvin vahva signaali. Sekin on mahdollista, että KHO katsoo, että hallitus ei ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Tällainen ratkaisu olisi meidän näkökulmastamme varsin ongelmallinen, Aho sanoo.
"Tulevien sukupolvien kustannuksella"
Myös Ruotsissa nuorten ympäristöjärjestö Aurora kiinnittää huomiota hiilinieluihin eli niiden riittämättömyyteen. Ruotsin pinta-alasta lähes 70 prosenttia on metsää, mutta metsäalasta vain 10–15 prosenttia on luonnonmetsää. Kuten Suomessa, Ruotsissakin metsän hakkaaminen hävittää hiilinieluja.
– Vaatimukset eivät kuitenkaan koske pelkästään hiilinieluja, vaan hallituksen ilmastopolitiikkaa laajemminkin, sanoo Auroraa oikeusjutussa avustava juristi Anna Rogalska Hedlund.
Rogalska Hedlundin mukaan Auroran keskeinen argumentti oikeudessa on se, että ilmastonmuutos uhkaa nuorten ihmisoikeuksia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Järjestö vetoaa muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
– Nykyisellä sukupolvella ei ole oikeutta elää tulevien sukupolvien kustannuksella, Rogalska Hedlund sanoo.
Auroran vaatimusten mukaan Ruotsin valtion tulisi arvioida, mikä on Ruotsin oikeudenmukainen osuus maailman ilmastotoimista ja miten se realistisesti on toteutettavissa – ja sen jälkeen panna toimeksi.
"Huomiota herättävän riittämätön" ohjelma
Saksan Deutsche Umwelthilfe vaatii sekin oikeusteitse maan hallitukselta tehokkaampia ilmastotoimia. Oikeudellista näkemystä haetaan Berliinin ja Brandenburgin ylemmästä hallinto-oikeudesta.
– Saksan ilmastonsuojeluohjelma on vuodelta 2019, ja se on huomiota herättävän riittämätön. Meillä on valtava kuilu tavoitteiden ja meneillään olevan kehityksen välillä, luonnehtii ympäristöjärjestöä edustava juristi Caroline Douhaire.
Deutsche Umwelthilfe listaa ehdotuksia siitä, miten Saksan ilmastotoimia tulisi kohentaa. Se suosittelee muun muassa luomuviljelyn edistämistä, soiden ennallistamista ja metsien suojelua.
– Hallituksen asia on päättää keinoista, me teemme ehdotuksen, Douhaire sanoo.