Opetus- ja kulttuuriministeriö lisäisi oppituntien määrää peruskoulussa. Muutoksen perusteena on oppimistulosten lasku.
Ministeriö lisäisi yläluokille valtakunnalliseen opetuksen minimimäärään yhden vuosiviikkotunnin perustaitojen vahvistamiseen. Alaluokille ministeriö lisäisi yhden vuosiviikkotunnin, joka voitaisiin paikallisesti kohdentaa koulun tai ryhmän tarpeen mukaan. Tarkoituksena ei ole lisätä kouluihin uusia sisältöjä.
Avaus sisältyy ministeriön keskiviikkona julkaisemaan virkamiespuheenvuoroon, joka koskee ensi vaalikauden näkymiä ministeriön hallinnonalalla.
– Eduskunta on edellyttänyt koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä, että jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen oppiminen varmistetaan, ministeriö perustelee.
Eduskunta kommentoi selontekoa viime keväänä. Siinä perustaidoiksi lueteltiin esimerkeiksi luku-, kirjoitus- ja laskutaidot.
Ministeriö kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa perusopetuksen tuntimäärä on pieni verrattuna muihin Pohjoismaihin tai OECD-maihin.
Vuosiviikkotunti on perusopetuksen jakamiseen käytettävä yksikkö. Se tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa.
Lisää opiskelijoita ulkomailta
Virkanäkemys on ministeriön laaja kannanotto hallinnonalansa asioihin. Se käsittelee niin liikuntaa, koulutusta kuin kulttuuria. Ministeriö haluaa pitkällä aikavälillä nostaa taiteen ja kulttuurin rahoituksen prosenttiin kaikista budjettiesityksen menoista.
Kotimaisten korkeakouluopiskelijoiden osalta ministeriö kiinnittää huomiota koulutustason nostamiseen. Ministeriön mukaan koulutuspaikkoja tulee suunnata nykyistä enemmän ilman aiempaa tutkintoa oleville nuorille.
– Opintojen kasautumisen rajoittamisen vaihtoehtoisia keinoja ovat toisen samantasoisen tutkinnon tarveharkinta, ns. aito yhden paikan sääntö, ensikertalaiskiintiöiden korottaminen, tai uudet rahoitusmallit, ministeriö kirjoittaa.
Puheenvuorossa ministeriö kannattaa myös ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä korkeakouluissa. Samalla ministeriö nostaisi EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta perittäviä lukuvuosimaksuja merkittävästi.
Nykyisen lainsäädännön mukaan maksujen pitää olla vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Korkeakouluille vuonna 2020 suunnatun kyselyn mukaan lukuvuosimaksun suuruus vaihteli tuolloin 4 000 ja 18 000 euron välillä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut keräsivät tuolloin päättyneenä lukuvuonna maksuja yhteensä 42 miljoonaa euroa, mutta summasta kaksi kolmasosaa kului opiskelijoille myönnettäviin apurahoihin.
– Koska ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisellä ei haluta heikentää suomalaisten mahdollisuuksia aloittaa korkeakouluopinnot, lisäyksen tulisi toteutua pääosin opiskelijan kattaessa koulutuksensa kustannukset lähes tai kokonaan itse, ministeriö linjaa.
Maksujen nosto tekisi ministeriön mukaan koulutuksesta kannattavaa toimintaa silloinkin, kun ulkomaalaiset opiskelijat eivät jäisi opintojensa jälkeen Suomeen.