Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenyys on edelleen tärkeä prioriteetti, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vakuuttaa.
Haavisto puhui asiasta tänään eduskunnan valtiosalissa pitämässään tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus kutsuttiin kokoon pian sen jälkeen kun Haaviston tulkittiin aamulla Ylen haastattelussa raottaneen ovea Suomen etenemiselle Nato-prosessissa ilman Ruotsia.
– Kaikista vastuksista huolimatta Suomen ja Ruotsin yhteinen Nato-taival jatkuu. Pyrimme edistämään sitä yhdessä, toimimaan yhdessä niin että molemmat maat saisivat jäsenyytensä ratifioiduksi ja tulisivat yhtä aikaa Naton jäseniksi, Haavisto sanoi.
Hän kertoi keskustelleensa tänään myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.
– Hän edelleen vahvisti sen, että Naton ehdoton oma prioriteetti on se, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät yhtä aikaa Naton jäseniksi, Haavisto sanoi ja kertoi tämän johtuvan muun muassa Pohjoismaiden puolustussuunnittelusta.
– Se liittyy (myös) mahdolliseen 5. artiklan avunsaamiseen, kun mietitään reittejä Suomeen, miksei Baltiankin maihin. Ruotsi on tässäkin tärkeässä osassa.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan näyttää siltä, että Nato-jäsenyyden osalta täytyy odottaa vaalien järjestämistä Turkissa. Niinistön mukaan asiassa täytyy ottaa rauhallisesti.
– Pidä katse pallossa mutta älä muutu itse palloksi, Niinistö sanoi.
Presidentti kommentoi tuoretta Nato-tilannetta tänään lyhyesti tiedotustilaisuudessa Kiovassa. Hän sanoi haluavansa yhdistää lausuntonsa ulkoministeri Haaviston lausuntoon.
Kommentti hämmensi Ruotsissa
Aamulla Haavisto vaikutti ensimmäistä kertaa myöntävän, että Suomi joutuu harkitsemaan mahdollisuutta edetä prosessissa eritahtisesti. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi maanantaina Tukholmassa pidetyn mielenosoituksen jälkeen, että Ruotsin ei pidä odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen.
Yle kysyi Haavistolta aamulla, onko Suomen järkevää edelleen edetä Nato-prosessissa samaa tahtia Ruotsin kanssa.
– Varmasti molempien maiden turvallisuutta ajatellen se on ehdottomasti ykkösvaihtoehto, mutta täytyy tietysti arvioida tilannetta. Onko tapahtunut jotain sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä. Nyt on vielä liian aikaista siihen ottaa kantaa, Haavisto sanoi.
Ulkoministerin kommentti lähti leviämään myös kansainvälisessä mediassa. Esimerkiksi uutistoimistot AFP ja Reuters tulkitsivat Haaviston avanneen oven eriaikaiselle jäsenyydelle.
Kommentti näytti aiheuttaneen hämmennystä Ruotsissa. Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström sanoi olevansa yhteydessä Suomeen selvittääkseen, mitä Haavisto tarkoitti.
– Ruotsi kunnioittaa Ruotsin, Suomen ja Turkin välistä sopimusta Nato-jäsenyydestämme. Olemme tehneet niin tähän asti ja teemme niin jatkossakin, hän sanoi uutistoimisto TT:lle kirjallisesti antamassaan kommentissa.
Eduskunnan tiedotustilaisuudessaan Haavisto selvitti kommenttiaan.
– Totta kai jossain tuolla takaraivossa mietitään erilaisia maailmoja, joissa sitten jotain maata pysyvästi estettäisiin jäsenyydestä. Mutta tässä tilanteessa ei vielä olla, vaan nyt nähdään että Suomen ja Ruotsin yhteinen tie on vielä mahdollinen, Haavisto sanoi ja kertoi käyneensä tänäkin aamuna ajatuksenvaihtoa Ruotsin kanssa.
Useamman viikon lykkäys
Turkin viimeisimmän älähdyksen syynä on viikonloppuna Tukholmassa pidetty mielenosoitus, jossa äärioikeistopoliitikko poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin lähellä Turkin suurlähetystöä. Turkki oli etukäteen vaatinut Ruotsia kieltämään mielenosoituksen pitämisen.
Jo aiemmin Ruotsin ja Turkin välille oli noussut jännitteitä mielenosoituksesta, jossa Erdogania esittävä nukke ripustettiin Tukholmassa roikkumaan jaloistaan.
Haaviston mukaan hän ja Ruotsin ulkoministeri Billström ovat yhtä mieltä siitä, että Nato-prosessiin on nyt tullut vähintäänkin muutamien viikkojen lykkäys. Hän kertoi Suomen ja Ruotsin tekevän kaikkensa, jotta keskusteluissa Turkin kanssa päästäisiin palaamaan normaaliin.
Seuraava askel neuvotteluissa olisivat kolmenväliset virkamiestason neuvottelut. Niille on etsitty aikaa alkuvuodelle, mutta sitä ei toistaiseksi ole löytynyt. Haavisto toivoo, että nykyisen jupakan aiheuttaman lykkäyksen jälkeen keskustelut pääsisivät jatkumaan.
Haaviston mukaan vaikuttaa siltä, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioiminen ennen toukokuun puolivälissä pidettäviä Turkin vaaleja vaikuttaa nyt liian optimiselta. Tähän asti hän oli pitänyt sitä mahdollisena.
– En rehellisesti usko siihen, että ennen Turkin vaaleja tilanne edistyisi. Seuraava aikaslotti on siinä Turkin vaalien ja (heinäkuun) Vilnan (Nato-)huippukokouksen välissä.
Valtionjohto välttänyt spekulointia
Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa yhtä aikaa ja ovat pyrkineet etenemään prosessissa samaa tahtia. Suomen valtionjohto on aikaisemmin ollut haluton edes spekuloimaan mahdollisuudella, että Suomi voisi päästä Naton jäseneksi ennen Ruotsia.
Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei hänen tarkoituksenaan ollut nytkään spekuloida asialla.
Turkki ja Unkari ovat ainoat maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Unkarin ratifioinnin osalta Haavisto ei odota ongelmia. Unkari on Haaviston mukaan luvannut käsitellä asian helmikuussa ja vakuuttanut, ettei se ole viimeinen ratifioija.