Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Metsänomistajan tulot voisivat jopa kolminkertaistua, jos hiilen sidonnasta maksettaisiin korvausta

Metsästä saatavat tulot voisivat jopa kaksin- tai kolminkertaistua, jos metsänomistajat saisivat korvauksen hiilen sidonnasta.

Asia käy ilmi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tekemästä selvityksestä, jonka laskelmiin käytettiin nykyisiä päästöoikeusmaksuja.

– Jos metsänomistajat saisivat päästöoikeusmaksua vastaavan hyvityksen puuston kasvusta, olisi sillä valtavat vaikutukset metsästä saataviin tuloihin, VTT:n tiedotteessa todetaan.

Teoreettisen mallin ideana on, että puun kasvattaminen toisi enemmän tuloja kuin sen hakkaaminen. Tämä puolestaan johtaisi hiilinielujen kasvuun.

Mallista aiheutuisi kuitenkin myös muita seurauksia. Jos metsä- ja energiateollisuus joutuisi maksamaan vastaavan summan aiheuttamistaan päästöistä, sen vaikutukset olisivat VTT:n mukaan radikaalit.

– Teollisuuden maksukyky muuttuisi jopa negatiiviseksi eli sen ei kannattaisi välttämättä enää maksaa kuitu- tai energiapuusta. Tämä puolestaan romahduttaisi kotimaisen puun tarjonnan.

Toisaalta kompensaatiomalli kannustaisi ottamaan käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja, joilla Suomen hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää jopa miljoonia tonneja vuodessa – taloudelliset kannustimet kuitenkin toistaiseksi puuttuvat.

– Metsien ja metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, VTT toteaa.

Hankkeessa tutkittiin myös, kannustaisiko malli pidentämään metsätalouden kiertoaikoja ja lisäämään esimerkiksi pitkäikäisten puutuotteiden tuotantoa.

Kantaa sen sijaan ei otettu luonnon monimuotoisuuteen, metsien virkistyskäyttöön eikä maaperän hiilensidontaan.

Tiivistettynä VTT toteaa, että hiilien hinnoittelulla on "valtava vaikutus" metsien käyttöön ja niiden hyödyntämiseen liittyvien teknologioiden kilpailukykyyn. Tiedotteessa kuitenkin korostetaan, että malli on täysin teoreettinen, eikä sitä ole tarkoitus esittää tulevaisuuden ohjauskeinoksi.

Tutkimuksen päärahoittaja oli Keski-Suomen liitto, joka rahoitti sitä EU:n aluekehitysvaroilla. Rahoitukseen osallistuivat myös VTT, Metsähallitus, Yara, Valmet Technologies, Hinskalan yhteismetsä, Alva ja Silvere.