Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ensimmäistä kertaa julkaisemasta sivistyskatsauksesta. Katsauksessa luodaan kokonaiskuva ministeriön hallinnonalan kehityksestä viime vuosikymmenten ajalta.
Useissa tutkimuksissa todettu lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa yli vuoden oppimista ja joissain aineistoissa jopa kahden vuoden oppimista.
15-vuotiaiden pitkäaikainen perustaitojen osaamisen nousu hidastui 1990-luvulla ja kääntyi laskuksi viimeistään vuosituhannen vaihteessa.
Suomen PISA-tulokset alkoivat heiketä vasta 2000-luvulla, mutta katsauksen mukaan kyse on todennäköisesti samasta ilmiöstä, joka vain näkyy myöhemmin kuin muissa aineistoissa. Matematiikan tulokset olivat parhaimmillaan vuonna 2006.
Sivistyskatsauksessa todetaan, että esimerkiksi yhtenäiskoulu-uudistusten täysien vaikutusten on todettu näkyvän noin kahdeksan vuoden viiveellä.
Suomalaisnuorten osaaminen on PISA-tutkimuksessa yhä laajasti kansainvälisesti vertaillen hyvää.
Taustan vaikutus oppimiseen lisääntyy
OKM:n neuvottelevan virkamiehen Aleksi Kaleniuksen mukaan oppimistulokset ovat aiempaa voimakkaammin yhteydessä perhetaustaan.
– Se alkoi 1990-luvulla ja sen jälkeen on ollut pikemminkin loivasti kasvavassa kuin laskevassa trendissä, sanoo Kalenius.
1990-luvulta alkaen sivistyssektorin rahoitus alkoi laskea useimmilla osa-alueilla.
Myös sukupuolten väliset oppimiserot ovat Suomessa kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla. Ero on kasvanut edelleen 2000-luvulla.
PISA-tutkimuksissa yleinen osaamistaso on tyypillisesti noussut maissa, joissa taustaan liittyvät erot ovat pienentyneet ja laskenut maissa, joissa taustaan liittyvät erot ovat kasvaneet.
Suomessa myös koulutustaso on ollut laskussa jo muutaman vuosikymmenen ajan.
Vuonna 1978 syntyneet ovat koulutetuin ikäluokka, ja näyttää siltä, etteivät nykyiset 30-vuotiaat todennäköisesti saavuta yhtä korkeaa koulutustasoa.
Korkea-asteen koulutuksen aloittamisen lisääntyminen 2010-luvulla sekä mahdolliset 2020-luvulla toteutettavat korkeakoulutuksen laajennukset voivat nostaa 2000-luvulla syntyneiden koulutustason 1970-luvun lopulla syntyneitä korkeammaksi, kirjoitetaan katsauksessa.
Koulutus periytyy
Vanhempien koulutustason merkitys lasten koulutustasoon vaikuttaa lisääntyneen. Eri taustoista jatketaan hyvin eri tavoin toiselle asteelle, vaikka peruskoulun päättöarvosanat olisivat samanlaiset.
– Kun tullaan koulutetusta taustasta, niin lukion kautta pitkälti jatketaan ennen kaikkea yliopistokoulutukseen, ja matalasti koulutetusta taustasta samoilla arvosanoilla herkemmin mennään ammatilliseen eikä jatketa korkeakoulutukseen ollenkaan, ja jos jatketaan niin ammattikorkeakoulutukseen, Kalenius sanoo.
2000-luvulla tapahtunut korkea-asteen koulutuksen aloittavien osuuden lasku näkyy molemmissa ryhmissä, mutta lasku on ollut suurempaa matalammin koulutetusta perheestä olevilla.
Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä kääntyi 1990-luvulla nousuun, joka on jatkunut 2020-luvulle saakka.
Alueellisesti Uudellamaalla jatketaan muuta Suomea useammin lukio-opintoihin ja tehdään enemmän ylioppilastutkintoja.
– Muiden maakuntien välillä erot ovat pienempiä kuin Uudenmaan ero muihin maakuntiin, Kalenius kertoo.
Noin kolmannes lainaa kirjastosta
Kirjaston käyttäjien määrä väestössä on laskenut 1990-luvun huippuvuosista. 2020-luvun alkuun mennessä lainaajien osuus väestöstä on laskenut puolesta noin kolmannekseen.
Katsauksen mukaan vuoden 1961 kirjastolaki käynnisti kirjastojen kehittämisen etenkin maaseudulla. Apua myönnettiin kirjastojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Koko maan kattava kirjastoverkko syntyi ja kirjastoautoja hankittiin.
1990-luvulta lähtien kirjastolaitoksen supistuminen ja keskittyminen on edennyt. Pää- ja sivukirjastojen yhteismäärä on laskenut vuosituhannen vaihteen noin 900 kirjastosta 717 kirjastoon vuonna 2021.
Kirjastojen määrän lisäksi laskussa ovat myös kirjastojen kokoelmat ja lainausmäärät.
2000-luvulla kirjastossa puolen vuoden aikana käyneiden osuus on laskenut. Kirjastojen käyttö on vähentynyt erityisesti opiskelijoilla sekä ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä.
Muutokset kirjastojen käytössä ovat pääosin samansuuntaisia kuin muutokset lukemiseen käytetyssä ajassa.
Lukemiseen päivässä käytetty aika on vähentynyt erityisesti miehillä, joilla ylempien ja alempien toimihenkilöiden sekä työntekijöiden lukemiseen käyttämä aika on puolittunut kahden viime vuosikymmenen aikana.
Naisilla muutos on ollut pienempi, mutta työntekijänaisillakin lukemiseen käytetty aika on laskenut neljänneksellä ja alemmilla toimihenkilöillä kolmanneksella. Koska naiset ovat aiemminkin lukeneet miehiä enemmän, muutos on kasvattanut lukemisen sukupuolieroa.