Opioidien ongelmakäyttö tuplaantui Suomessa 2010-luvulla, eikä mikään anna viitteitä siitä, ettei käyttö olisi lisääntynyt entisestään viime vuosina, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Margareeta Häkkinen. Samaan aikaan entistä useampi opioidiriippuvainen jää kuitenkin ilman hoitoa.
– Tämä ei läheskään aina johdu siitä, että hoitoa ei haluttaisi, vaan Suomessa on paljon erilaisia kynnyksiä: hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkään, ja jos yksi hoitojakso ei auta, meillä ei usein ole riittävästi eikä riittävän intensiivistä hoitoa tarjolla, Häkkinen toteaa.
Suomessa yleisin väärinkäytetty opioidi on buprenorfiini.
A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen kuvailee, että Suomessa on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana järjestelmällinen laitosmuotoisen päihdehuollon alasajo, jonka seurauksista kärsitään tällä hetkellä. Resursseja on hänen mukaansa vähennetty ankarasti myös psykiatrisesta laitoshoidosta, mikä näkyy päihdepuolellakin, sillä päihde- ja mielenterveysongelmat esiintyvät usein samoilla potilailla. Moni pyrkii huumeidenkäytöllä lääkitsemään psyykkisiä ongelmiaan.
Virolainen löytää opioidien ongelmakäytön yleistymisen taustalta myös muita syitä.
– Ilmapiiri on muuttunut huumausainemyönteisemmäksi. Kaikkia huumausaineita kokeillaan aiempaa enemmän, ja osa "viihdekäyttäjistä" päätyy lopulta opioidiriippuvaisiksi. Myös tarjonta on lisääntynyt. Suomessa on huumausaineita saatavilla Hangosta Utsjoelle, ja nettikaupan vuoksi huumeiden hankkiminen on kohtalaisen helppoa.
Virolaisen mukaan on hyvin yleistä, että opioidien pariin ajaudutaan muiden päihteiden kautta. Tyypillinen järjestys on kannabis, alkoholi, bentsodiatsepiini, amfetamiini ja lopulta opioidit.
Häkkinen kertoo, että opioidien huumausainekäyttö on yleisintä 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa, ja miehillä tavallisempaa kuin naisilla.
Lääkärin määräyksestä
Opioidien ongelmakäyttöön ajaudutaan Suomessa myös toista, harvinaisempaa polkua pitkin, muistuttaa Margareeta Häkkinen.
– Lääkäri määrää opioideja kipuihin, yleensä hieman liian matalalla kynnyksellä ja liian suuren määrän. Kun käyttö jatkuu pidempään, lääkkeeseen jäädään koukkuun ja sitä otetaan, vaikka akuutti kipu on jo hoidettu, Häkkinen kuvailee.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan mietojen opioidien käyttö kivun hoidossa alkoi hiljalleen vähentyä 2010-luvulla, ja väheneminen kiihtyi entisestään, kun Kela lähetti vuonna 2017 kirjeen sellaisille lääkäreille, jotka olivat määränneet opioideja liian kevein perustein.
Opioidit ovat Häkkisen mukaan ensisijaisia lääkkeitä syöpäkipujen ja muun pahanlaatuisen kivun hoidossa, kun oletuksena on, ettei potilas elä enää pitkään. Opioideja saa virallisesti määrätä keskivaikean ja vaikean kivun hoitoon, ja niitä käytetään lyhytaikaisesti esimerkiksi leikkausten jälkeisessä kivunhoidossa.
– Sen sijaan opioidit eivät ole pitkäaikaisen kivun hoitokeino, vaikka myös sellaisena sitä edelleen Suomessa käytetään. Selkäkipu on tyypillinen esimerkki.
Häkkinen uskoo, että liian kevein perustein kirjoitettujen opioidireseptien taustalla on usein se, että lääkkeettömät hoitokeinot ovat yleensä työläitä eikä niihin välttämättä ole resursseja tai osaamistakaan. Esimerkiksi selkäkipupotilas saattaa joutua odottamaan fysioterapiaan pääsyä pitkään, ja kun hän lopulta pääsee sinne, edessä voi olla pitkä ja vaativa kuntoutus.
– Reseptin kirjoittaminen on lääkärille helppoa ja nopeaa, ja myös potilas pääsee sillä hetkellä helpommalla.
Uhkakuvat häämöttävät
THL:n Margareeta Häkkinen pitää Suomen opioiditilannetta huolestuttavana. Suomalaisten huumekuolemien taustalla vaikuttavat usein myös opioidit.
Huumausaineisiin kuoli Suomessa vuonna 2021 enemmän ihmisiä kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2021 huumausainekuolemia tapahtui 287, selviää Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.
Vaikka Suomen tilanne on kaukana Yhdysvalloissa vallitsevasta opioidikriisistä, Häkkisen mukaan on olemassa uhkakuvia, jotka voivat vielä toteutua Suomessakin.
Suomessa käytetty ulkomailta salakuljetettu buprenorfiini aiheuttaa selvästi vähemmän kuolemia kuin Yhdysvalloissa yleisemmät fentanyyli ja oksikodoni.
– Oksikodoniriippuvainen ei ole enää meilläkään harvinaisuus päihdehuollossa, mikä on huolestuttavaa, ja fentanyylikuolemia on ollut Virossa, joten sellainenkin uhka on olemassa.
Häkkisen mukaan opioidit vaikuttavat ihmisiin hieman eri tavoin. Jotkut kokevat voimakasta hyvänolontunnetta heti, kun taas toisille opioidit aiheuttavat aluksi lähinnä huonovointisuutta. Jos euforia on jo alussa vahva, ihminen jää suuremmalla todennäköisyydellä koukkuun ja käyttää ainetta pidempään.
Myös vieroitusoireiden kokemisessa on yksilöllistä vaihtelua.
– Vähänkin pidempään jatkuneen, päivittäisen käytön jälkeen vieroitusoireilta ei voi välttyä, Häkkinen sanoo.
A-klinikkasäätiön Atte Virolaisen mukaan pitkään jatkuneesta opioidien käytöstä saadaan harvoin vieroittauduttua kotikonstein. Fyysiset oireet ovat yleensä niin voimakkaita, että tueksi tarvitaan vieroitusoireita lievittäviä lääkkeitä. Vieroitusoireet ovat voimakkaimmillaan 4–5 päivää ja voivat jatkua jopa kuukauden.
Jos vieroitus ei onnistu, vaihtoehtona on Virolaisen mukaan opioidikorvaushoito, jossa valvotusti annettu opioidiannos mitoitetaan niin, että vieroitusoireet pysyvät poissa ja potilas on toimintakykyinen ilman opioidien päihdyttävää vaikutusta.
– Opioidikorvaushoito on Suomessa laaja-alaisesti väärin ymmärretty. Kyseessä ei ole ilmaisen huumausaineen päihdyttävää annostelua yhteiskunnan taholta, vaan kyseessä on ennenaikaiseen kuolemaan johtavan pitkäaikaissairauden lääkehoitoa, Virolainen tiivistää.