Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi ottaa mukaan paikannimilain säätäminen, ehdottaa Kotimaisten kielten keskus (Kotus). Paikannimiä koskevia säädöksiä on Kotuksen mukaan nyt hajallaan eri laeissa ja paikannimistä päättävät useat eri viranomaiset. Missään ei määritellä, mitä paikannimiä viranomaisten tulee viestinnässä käyttää esimerkiksi kylistä tai luonnonpaikoista.
Täsmällinen ja luotettava viranomaisviestintä edellyttää, että kustakin paikasta käytetään tietyssä kielessä yhtenäisesti samalla tavalla kirjoitettua nimeä.
Paikannimillä on myös vahva kulttuurinen merkitys. On Kotuksen mukaan tärkeää varmistaa niiden säilyminen osana aineetonta kulttuuriperintöä.
Kotuksen mukaan nimien oikeellisuus ja oikea paikantavuus on tarpeen koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) kommentoi maanantaina STT:lle Kotuksen ehdotusta ja kertoi pitävänsä sitä hyvänä. Ministerin mukaan kotimaisten kielten asemaa tulee varjella, sillä englannin kieli yleistyy paljon arkikäytössä.
Suomeen muuttaneille systemaattisia oppimispolkuja
Hallitusohjelmaan olisi Kotuksen mukaan syytä ottaa mukaan myös se, että Suomeen muualta muuttaneille luodaan systemaattisia oppimispolkuja kotimaisten kielten oppimiseen.
Moni törmää Suomessa työuransa aikana tilanteeseen, jossa uuden kielen taito olisi välttämätöntä.
– Tarjolla tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia mahdollisuuksia täydentää kielitaitoaan itselle luontaisella tavalla. Meidän täytyy yhteiskuntana pystyä hyödyntämään menestyksekkäästi erilaisia tapoja oppia kieliä, korostaa Kotuksen johtaja Leena Nissilä tiedotteessa.
Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan nopeasti lisää kieliä koskevaa tietopohjaa ja lainsäädäntöä. Nissilä niin ikään toteaa, että Suomi hukkaa paljon resursseja huonosti suunniteltuihin digitaalisiin palveluihin.
Tiedotteessa sanotaan, että palveluja, ja samalla hallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta, voisi parantaa panostamalla kieleen.