Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Haavisto: Unkari lupasi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet helmikuun alussa

Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ilman ongelmia helmikuun alussa, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Haavisto ja Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström tapasivat Naton ulkoministerikokouksessa Romanian Bukarestissa tänään Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton. Szijjarto välitti Suomelle ja Ruotsille pääministeri Viktor Orbanin viestin ratifioinnin aikataulusta.

– Unkari ratifioi jäsenyydet ilman ongelmia helmikuun alussa. Tämä oli myönteinen viesti, Haavisto kertoi medialle Bukarestissa.

Unkarilla ei Haaviston mukaan ole ennakkoehtoja ratifioinnille, ja se aikoo ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet samanaikaisesti.

– Olemme odottaneet ratifiointia tämän vuoden puolella, mutta parlamentti on ollut kiireinen muiden asioiden kanssa. Tämän otimme myönteisesti vastaan.

Unkari oli aiemmin lupaillut ratifioivansa jäsenyydet tänä vuonna. Orban kuitenkin sanoi hiljattain, että ratifiointi tapahtuu alkuvuodesta.

Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Haavisto ja Billström tapasivat tiistaina Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun, jonka kanssa käytiin läpi kolmen maan kesken kesällä Madridissa sovittua yhteisymmärrysasiakirjaa.

Turkilla ei Haaviston mukaan ole vielä tarkkaa aikataulua Suomen ja Ruotsin ratifioinnille. Turkissa on ensi vuonna parlamenttivaalit, ja parlamentti on jäämässä keväällä vaalitauolle.

– Meidän vetoomuksemme Turkille on se, että ratifiointi tapahtuisi ennen vaalitaukoa.

Puola sai kiitosta maltillisuudestaan

Suomi oli nyt ensimmäistä kertaa mukana Naton ulkoministerikokouksessa. Haaviston mukaan kokous oli hänen näkökulmastaan poikkeuksellisen mielenkiintoinen, sekä viralliset kokoukset että lukuisat käytäväkeskustelut. Haavistolla oli myös mahdollisuus puhua pitkään Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban kanssa.

Lukuisten muiden aiheiden ohella Bukarestissa keskusteltiin myös aiemmin marraskuussa sattuneesta tapauksesta Puolan itäosassa, jossa ohjus surmasi kaksi ihmistä. Tuolloin levisi aluksi tietoa että kyseessä olisi Venäjän ohjus, mutta myöhemmin länsimaat kertoivat päätyneensä analyysissään siihen, että Puolan puolelle oli harhautunut ukrainalainen ilmatorjuntaohjus.

– Puolan ulkoministeriö sai paljon kiitosta siitä että oli hyvin maltillisesti tätä asiaa käsitellyt ja analysoinut jo silloin yöllä, kun itsekin olin toisaalta lehtitietojen ja toisaalta erilaisten ministerikontaktien varassa, Haavisto sanoi ja kertoi soittaneensa jo heti kyseisenä yönä Puolan ulkoministerille Zbigniew Raulle.

Haaviston mukaan oli tärkeää, että Puola ei tehnyt johtopäätöksiä ennen kuin asia oli tutkittu ja selvitetty.

– Tämä on tärkeä asia, koska esiintyi myöskin tulkinta, että Nato on saattanut joutua hyökkäyksen kohteeksi.