Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tanskan uuden hallituksen muodostaminen voi kestää kuukausia, sanoo suomalaisasiantuntija

Tanskassa sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitusta johtanut Mette Frederiksen pakotettiin ennenaikaisiin vaaleihin, joista hän kuitenkin selviytyi entistäkin vahvempana. Toisin kävi vaaleja vaatineelle pienelle Radikale Venstre -tukipuolueelle, jonka kannatus puolittui aiemmasta.

Apulaisprofessori Johan Strangin mukaan Frederiksen korosti kampanjassaan vakautta ja turvallisuutta, mikä ilmeisesti puri hyvin.

– Viesti oli se, että hallitus johti maan koronan läpi, jossa ehkä tehtiin virheitä mutta kuitenkin selvittiin, ja nyt on sota Euroopassa ja energiakriisi ja muita uhkia, Strang Helsingin yliopistosta kuvailee.

Vaikka Frederiksen olisi voinut jatkaa edellisellä hallituspohjalla, hän haluaa Strangin mukaan pitää kiinni aiemmasta lupauksestaan ja tunnustella yhteistyön mahdollisuutta oikeiston sinisen puolueblokin kanssa.

– Toinen syy voi olla se, että Frederiksen haluaa näyttää vanhoille tukipuolueilleen (vasemmistossa), että hänellä on muitakin vaihtoehtoja, Strang arvioi.

Pohjoismaiden politiikkaan perehtyneen Strangin mukaan taustalla on myös politiikan asiakysymyksiä. Punaiseksi blokiksi kutsuttu vasemmistopuolueiden joukko on ollut aika hajanainen, kun taas sosiaalidemokraatit ovat monissa linjauksissaan lähellä oikeiston kantoja.

Yhteistyö yli blokkirajan ei ennennäkemätöntä

Yksi mahdollinen kumppani sosiaalidemokraateille olisi entisen oikeistopääministerin Lars Lökke Rasmussenin uusi Moderaatit-puolue, joka nimenomaan halusi asemoitua kahden blokin väliin. Puolue oli vaalien suurin voittaja saaden jo ensimmäisellä yrittämällään yli yhdeksän prosentin äänisaaliin.

– Luulen, että monissa asioissa ja myös henkilökohtaisesti Lökke Rasmussen ja Mette Frederiksen tulevat aika hyvin toimeen, Strang arvioi.

Tanskalaismedioista vaalitulosarvioita seuranneen Strangin mukaan kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka todennäköistä on uudenlaisen hallituspohjan muodostaminen. Monien arvioiden mukaan siihen saattaa joka tapauksessa kulua pitkä aika, jopa kuukausia.

– Enemmistöhallitusta tästä tuskin tulee. Voi olla, että päädytään vielä takaisin demareiden vähemmistöhallitukseen, ei sitäkään voi sulkea pois, Strang pohtii.

Moderaterna-puolueen lisäksi vaalien voittajiin lukeutuu myös toinen uusi puolue, entisen sisäministerin Inger Stöjbergin perustama tanskademokraatit, joka sai yli kahdeksan prosenttia äänistä. Molemmat uudet puolueet irtautuivat oikeiston perinteisestä pääpuolueesta Venstrestä, joka ääniosuus romahti 10 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.

– On hyvä kysymys, haluaako Venstre lähteä tällaisen vaalitappion jälkeen (blokkirajan ylittävään) hallitukseen, Strang sanoo.

Hänen mukaansa politiikan jakautuminen kahteen puolueblokkiin on ollut Tanskassa todellisuutta jo 1990-luvulta lähtien, mutta sitä edeltävältä ajalta löytyy myös esimerkkejä vasemmiston ja oikeiston yhteishallituksista. Blokkirajan ylittävä hallitusyhteistyö ei siis ole Tanskassa yhtä suuri tabu kuin esimerkiksi Ruotsissa.