Ruotsidemokraattien puoluesihteerin Richard Jomshofin mielestä olisi kohtuullinen vaatimus, että puolue olisi mukana Ruotsin seuraavassa hallituksessa. Näin siinä tapauksessa, että mielipidekyselyjen ennusteet toteutuvat ja ruotsidemokraateista tulee suurin porvaripuolue valtiopäiville.
Kyselyiden mukaan Ruotsin kahden poliittisen blokin, punavihreiden ja porvarien, kannatus on viikko ennen vaaleja lähes tasoissa. On siis mahdollista, että valta vaihtuu pääministeri Magdalena Anderssonin sosiaalidemokraattiselta hallitukselta porvaripuolelle – käytännössä vaihtoehtona on pidetty maltillisen kokoomuksen Ulf Kristerssonin johtamaa hallitusta.
Jomshof sanoo STT:n haastattelussa olevansa samaa mieltä puoluejohtaja Jimmie Åkessonin kanssa siitä, että kaikkien tärkeintä on päästä vaikuttamaan politiikan sisältöön, kuten rikollisuuden ja maahanmuuton pysäyttämiseen.
Monet karsastavat yhä ruotsidemokraatteja, jotka olivat vielä ennen päättyvää vaalikautta poliittisesti täysin eristyksissä. Eli asema kokoomuksen hallituksen tukipuolueenakin olisi edistystä?
– Niin olisi. Ehkä on parempi ottaa vain joitain edistysaskeleita sen sijaan, ettei edistytä ollenkaan, Jomshof pohtii.
– Mutta jos meistä tulee suurin (porvaripuolue), on vaikea selittää jäsenille ja tukijoille, miksi emme ole aktiivinen osa hallitusta. Henkilökohtaisesti minusta meidän pitäisi vaatia sitä, se olisi kohtuullista, hän jatkaa.
"Islamismi on juurtumassa Ruotsiin"
Jomshof sanoo Ruotsin vaaliasetelman ja sen saneleman seuraavan hallituksen kokoonpanon olevan nyt erittäin pienestä kiinni. Paljon riippuu siitä, putoavatko porvaripuolella liberaalit ja punavihreällä puolella ympäristöpuolue alle neljän prosentin äänikynnyksen ja ulos valtiopäiviltä.
Nyt näyttää siltä, etteivät ne putoa, mikä mutkistaa asioita, Jomshof sanoo. Pitkänhuiskea puoluesihteeri ja kansanedustaja ei ole kuitenkaan saapunut Tukholman kupeessa sijaitsevalle Jakosbergin torille Järfällassa puhumaan hallituspelistä vaan jostain ihan muusta.
– Aion puhua Muhammedista ja Jeesuksesta, Jomshof kertoo yleisölle – ja lisää samalla olevansa itse ateisti.
Puhe tuskin voisi olla vähemmän sovitteleva. Jomshofin mukaan Muhammed oli sotaisa joukkomurhaaja, Jeesus taas väkivallattomuuden puolestapuhuja. Jos muslimi haluaa tukeutua väkivaltaan, Muhammedilta kyllä löytyy tukea, Jomshof väittää. Hänen viestinsä voisi tiivistää näin: kristinusko hyvä, islam paha.
Jomshof on omistanut kokonaisen kampanjakierroksen huolelleen islamismin juurtumisesta Ruotsiin. Tämä kytkeytyy hänen mukaansa viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen liialliseen maahanmuuttoon, joka taas on suoraan kytköksissä valtiopäivävaalien ehdottomaan ykkösteemaan: jengirikollisuuteen.
Jomshof on aiemmalta nimeltään Lohikoski. Hänen isovanhempansa muuttivat Suomesta Ruotsiin työn perässä. Nyt tilanne on hänen mukaansa toinen.
– Emme me enää tarvitse työperäistä maahanmuuttoa. Silti tänne on tullut satojatuhansia ihmisiä, joille ei ole ollut työtä ja jotka ovat syrjäytyneet, Jomshof sanoo.
Seurauksena on ollut rikollisuutta ja ongelmalähiöitä. Jomshof kertoo kuulleensa monilta, että nämä harkitsevat jopa muuttamista päästäkseen ongelmia pakoon.
– Väitän, että kohta ei ole enää (turvallisia) paikkoja mihin muuttaa, Jomshof sanoo ja saa kuulijoilta ensimmäiset aplodit.
Jengirikollisuuden ongelman tunnustavat kaikki
Kiertely muiden puolueiden vaalikojuilla vahvistaa käsityksen, että väkivaltarikollisuus on näiden vaalien kiistaton ykkösteema. Siltä ei ole säästynyt Järfällakaan.
– Täällä Jakobsbergissä ammuttiin pakenevaa miestä bussiasemalla. Ampuja oli 16-vuotias poika, joka teki sen vain saadakseen mainetta, kertoo Medborgerlig samling -pienpuoleen Fredrik Grufman.
Hänen mukaansa torilla, jossa eri puolueet sunnuntaina kampanjoivat, käydään avoimesti kauppaa huumeilla.
Maltillisen kokoomuksen kojulla kampanjoivan Björn Lindforsin mukaan vaarallisimpia alueita Järfällassa ovat kunnalliset vuokratalot. Ruotsidemokraattien tavoin myös hän näkee vahvan syy–seuraus-suhteen maahanmuuton ja rikollisuuden välillä.
Sunnuntaiaamun nettiuutisten selailu vahvistaa yleiskuvan: ampumisia, räjähdyksiä, laukaustenvaihtoa.
Poliisin tilastojen mukaan Ruotsissa oli rekisteröity tänä vuonna elokuun puoliväliin mennessä reilut 250 ampumistapausta, joissa oli kuollut 44 ja haavoittunut 66 ihmistä. Kuolleiden määrässä on siten jo saavutettu koko viime vuoden taso (45), vaikka ampumistapausten määrä on vielä vajaat sata tapausta alhaisempi kuin vuonna 2011.
Pelkästään Tukholman läänissä oli SVT:n mukaan sattunut elokuun loppupuolelle mennessä 90 ampumavälikohtausta, joissa oli kuollut yli 20 ja haavoittunut noin 50 henkilöä.
Lähes kaikki puolueet ovat vaatineet vaalien lähestyessä rikollisille kovempia rangaistuksia ja poliisille lisää oikeuksia ja virkoja. Puoluesihteeri Jomshof ei koe, että muut puolueet olisivat kaapanneet ruotsidemokraattien perinteisen agendan. Hänestä on vain hyvä, että ongelma on nyt vahvasti esillä, joten ehkä sille tehdäänkin jotain.
– Sosiaalidemokraatitkin puhuvat rikollisuudesta, mutta en kyllä luota heihin, Jomshof lisää.