Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

EU:n energiaministerit päässeet sopuun kaasun kulutuksen vähentämisestä – Lintilä: "Venäjä laajensi Natoa, nyt se yhdistää Euroopan unionia"

Euroopan unionin energiaministerit pääsivät tiistaina sopuun kaasun kulutuksen vähentämisestä EU:n alueella. Energiaministerien eli Euroopan unionin neuvoston tiedotteessa kerrotaan, että maat saavuttivat poliittisen sovun kaasun käytön vähentämisestä 15 prosentilla elokuun ja maaliskuun välillä vuosiin 2017–2022 verrattuna. Jäsenmaat saavat itse päättää, millä keinoin ne kaasun kulutustaan vähentävät. Tarkoituksena on varautua siihen, että kaasua riittää myös talvella, sillä Venäjän uskotaan rajoittavan kaasun saantia.

Osalle jäsenvaltioista on myönnetty poikkeuksia tavoitteesta. Tällaisia maita ovat muun muassa Irlanti, Malta ja Kypros.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi sopua Twitterissä kirjoittamalla, että Venäjä laajensi Natoa, nyt se yhdistää Euroopan unionia.

– Moskovan tavoite on hajottaa EU energialla, hän puolestaan sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Kaasun käytön vähentämistavoitteesta voi tulla hätätilanteessa pakollinen. Pakollisuudesta päättäisi neuvosto EU-komission ehdotuksesta tai vähintään viiden jäsenmaan ehdotuksesta. Hätätilanne voisi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos kaasun kysyntä olisi poikkeuksellisen korkea tai olisi huomattava uhka vakavasta kaasupulasta.

"Esityksen hyväksyminen vahvistaa EU:n energiaturvallisuutta"

EU:n puheenjohtajamaa Tshekin kauppa- ja teollisuusministeri Jozef Síkela sanoi, että energiaministerit pyrkivät saamaan aikaan tasapainoisen ja vahvan kompromissin, joka heijastelee jäsenvaltioiden erilaisia tilanteita.

15 prosentin tavoitteesta ovat vapautettuja muun muassa maat, joilla ei ole kytköstä muiden EU-jäsenmaiden kaasuverkkoon. Vapautuksen saavat myös maat, jotka ovat erittäin riippuvaisia kaasusta eivätkä ne ole yhteydessä eurooppalaiseen järjestelmään.

Tshekin kauppa- ja teollisuusministeri kuvailee tiedotteessa EU:n olevan yhtenäinen ja solidaarinen. Hänen mukaansa jäsenmaat näyttivät päätöksellään, että ne vastustavat Venäjän pyrkimyksiä jakaa Eurooppaa käyttämällä energiaa aseenaan.

– Kaasun vähentämisesityksen hyväksyminen ennätysajassa on epäilemättä vahvistanut energiaturvallisuuttamme. Kaasun säästäminen nyt parantaa varautumistamme. Talvesta tulee paljon edullisempi ja helpompi EU:n kansalaisille ja teollisuudelle, hän sanoo tiedotteessa.

Energiakomissaari Kadri Simson sanoi keskusteluiden jäsenmaiden kanssa olleen vakavia mutta rakentavia. Hänen mukaansa on merkittävää, että poliittinen sopu pystyttiin saavuttamaan herkässä ja tärkeässä asiassa alle viikossa.

Ei aiheuta Suomessa heti toimenpiteitä

Energiaministerit katsovat, että jäsenmaiden tulisi ensisijaisesti ottaa käyttöön sellaisia kaasun käytön vähentämiskeinoja, jotka eivät vaikuta heikommassa asemassa oleviin ihmisiin ja kotitalouksiin. Jäsenmaiden ei myöskään ensisijaisesti pitäisi ottaa käyttöön keinoja, jotka vaikuttavat yhteiskunnan välttämättömimpiin osiin kuten terveydenhuoltoon ja puolustukseen.

Jäsenmaiden on tehtävä suunnitelmat siitä, miten ne vähentävät kaasun kulutustaan, ja niiden on raportoitava tuloksista komissiolle säännöllisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan komission vähennystavoite ei aiheuta Suomessa heti toimenpiteitä, sillä Suomi on laskenut kaasun kulutusta viimeisen 10 vuoden aikana jopa puoleen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasun käyttö on Suomessa laskenut entisestään, eikä Venäjältä ole tullut Suomeen maakaasua toukokuun jälkeen.

Suomi ei ole muutoinkaan niin riippuvainen kaasusta kuin monet muut EU-maat, sillä Suomessa kaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta on vain noin viisi prosenttia.

– Suomen osalta tämä oli helppokin. Meillä kaasun kokonaiskäyttö on jo puolittunut kevään aikana. Ei tämä meillä tule aiheuttamaan toimenpiteitä, mutta tiedän, että teollisuuden puolella ollaan omaehtoisesti hakemassa muita tapoja, Lintilä sanoo.

Asiantuntijan arvion mukaan EU:n painoarvo energiapolitiikassa kasvaa

Jäsenmaista Unkari äänesti ehdotusta vastaan. Maan ulkoministeri Peter Szijjarto sanoi toimittajille Brysselissä, että asetus jättää huomioimatta unkarilaisten edut.

– Tämä on perusteeton, hyödytön, täytäntöönpanokelvoton ja haitallinen ehdotus, hän sanoo.

Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo, ettei Unkarin vastustus ole yllätys.

– Se oli arvattavissa. He olivat juuri Moskovassa hieromassa uutta laajempaa kaasusopimusta. Unkari yrittää laittaa kapuloita rattaisiin tähän eurooppalaiseen rintamaan, hän sanoo.

Tynkkynen sanoo, että presidentti Vladimir Putinin Venäjä haluaa laittaa Euroopan polvilleen energia-asioiden kautta ja lyömään kiilaa EU:n yhtenäisyyteen.

– Tässä mielessä Venäjän hartain toive on, että näitä Unkareita olisi enemmän, hän sanoo.

Tynkkynen kuitenkin arvelee, että EU:sta tulee vielä lähiaikoina lisää kompromisseja, yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta osoittavia päätöksiä.

– EU:n painoarvoa ja ääntä energiapoliittisessa päätöksenteossa tullaan todennäköisesti kasvattamaan, sillä energiahuoltovarmuus ja energiaturvallisuus ylipäätään on noussut niin keskeiseksi turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi, hän sanoo.

--

Lähteenä käytetty: Bloomberg ja uutistoimisto AFP.