Finavian johtaja arvostelee maakuntakenttien lentoliikenteen tukemista – yhdensuuntaisen lipun tuki lähes tuhat euroa

Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen arvostelee sitä, että maakuntien lentoliikennettä rahoitetaan julkisella tuella. Kilpailutus reittilentoliikenteelle Helsingistä viidelle maakuntakentälle, Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kokkolaan ja Kemi-Tornioon, aloitettiin maanantaina. Samoille kentille on ollut tuettua liikennettä keväästä 2021 lähtien, ja nyt kilpailutettavan liikenteen tuki on voimassa ensi vuoden heinäkuun loppuun.

Jolkkonen kirjoitti blogissaan, että julkinen tuki paitsi aiheuttaa päästöjä myös on kallista: yhdensuuntaisen lentolipun tuki oli viime vuonna lähes 1 000 euroa. Koneiden täyttöaste on ollut keskimäärin 20–30 prosenttia.

– Kyllä varmasti nyt, kun korona alkaa hellittää ja sen vaikutukset kotimaan lentoliikenteeseen ovat väistymässä, pitäisi alkaa miettiä, mitkä ovat niitä pitkän aikavälin uusia ratkaisuja, joilla saavutettavuutta Suomessa hoidettaisiin, Jolkkonen sanoo STT:lle.

Hän huomauttaa, että kun noin 60 prosenttia lentomatkan kustannuksista maksetaan valtion tuella, noin 30 prosenttia jää vielä Finavian tappioksi. Matkustaja maksaa kustannuksista vain noin 10 prosenttia.

Vuositasolla Finavian tappio näillä ostoliikenneasemilla on ollut yli 10 miljoonaa euroa. Samalla yhtiö on kärsinyt myös koronapandemian ja Venäjän hyökkäyksen seurauksista.

– Nämä peräkkäiset kriisit koettelevat Finaviaa yritystasolla tosi rajusti. Silloin tällaisten tappioiden sietäminen tältäkin osin, mikä on vain yksi pala tätä kokonaisuutta, on vaikeaa, Jolkkonen sanoo.

Matkaketjut käyttöön - lennon voi korvata junalla

Jolkkosen mielestä seuraava askel voisi olla niin sanottujen matkaketjujen käyttöönotto. Niissä yhteen matkaan voitaisiin yhdistää erilaisia kulkuvälineitä.

Hän huomauttaa, että jo murto-osalla ostoliikenteeseen käytetystä rahasta voitaisiin tehdä paljon matkaketjujen puolella.

– Esimerkiksi joltakin pienemmältä paikkakunnalta junalla tai maantieliikenteellä jonnekin vähän isommalle paikkakunnalle, ja sitten sieltä lento Helsinkiin sen sijaan, että kaikkia näitä nykyisiä lentoyhteyksiä pidetään yllä, hän visioi.

Jolkkonen huomauttaa, että pienillä maakuntakentillä on mennyt huonosti jo pitkään. Lisäksi liikematkustaminen saattaa jäädä koronan jälkeen pysyvästi aiempaa matalammalle tasolle. Tällöin voi käydä niin, ettei markkinaehtoinen lentoliikenne näille kentille tule olemaankaan kannattavaa.

– On tietysti selvää, että eihän valtio voi pitkällä aikavälillä kaikkia näitä kotimaan lentoreittejä olla tukemassa.

Harakka: Kyseessä tilapäinen tuki

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) korostaa, että kyseessä on tilapäinen tuki, joka johtuu koronapandemiasta. Siihen on osoitettu määrärahat erikseen lisäbudjeteissa.

– Yhteinen tavoitteemme kaikilla on se, että lennot toteutuisivat markkinaehtoisesti. Koronan takia tähän ei ole pystytty, Harakka sanoo STT:lle.

Hän sanoo uskovansa, että tulevan tukijakson päätyttyä ensi vuoden elokuussa on jo päästy lähemmäs tavoitetta markkinaehtoisesta matkustajaliikenteestä.

– Olemme siirtymässä tilanteeseen, jossa nähdään, että esimerkiksi pienemmällä kalustolla on mielekästä lentää vähäisemmän kysynnän kohteisiin. Ja ehkä Finaviakin ymmärtää, että lentokenttiä on ylläpidettävä tilannetta varten, jossa meillä on jo tällä vuosikymmenellä sähköistä lentämistä.

Matkaketjujen osalta Harakka toteaa, että kyseiset viisi maakuntakohdetta ovat hyvin erilaisia: toisista vaikkapa junan valitseminen on käytännöllistä, toisista taas ei. Hän sanoo pitävänsä tärkeänä sitä, että lentoyhteys säilyy esimerkiksi Kajaaniin ja Joensuuhun sekä Kemiin, johon rakennetaan biotuotetehdasta. Toisaalta itäisessä Suomessa eletään haastavia aikoja Venäjän hyökkäyksen takia.

– Tuntuu siltä, että se lentoyhteys on erityisen tärkeä, Harakka sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka