Naton huippukokous päätti kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi – Niinistö: Venäjä koetaan uhkana, koska se käyttäytyy uhkaavasti

Madridissa koolla olevat Nato-maiden johtajat ovat päättäneet kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Päätös kutsusta ja liittymispöytäkirjojen allekirjoituksesta on kirjattu huippukokouksen yhteiseen julistukseen.

Julistustekstin mukaan Nato-jäsenyys lisää Suomen ja Ruotsin turvallisuutta, vahvistaa Natoa ja tekee koko euroatlanttisesta alueesta turvallisemman.

Suomen ja Ruotsin turvallisuus on Natolle ensiarvoisen tärkeää, myös jo jäsenyysprosessin aikana, julistuksessa todetaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitteli lehdistötilaisuudessa Turkkia, Suomea ja Ruotsia, että ne olivat hyväksyneet Stoltenbergin kutsun neuvotella erimielisyyksistä Naton johdolla. Pääsihteerin mukaan neuvotteluissa oli tehty kovaa työtä viikkojen ajan monilla eri tasoilla. Lopulta sopu syntyi johtajien tapaamisessa Madridissa tiistai-iltana.

– Tämä on hyvä sopimus Turkille sekä Suomelle ja Ruotsille. Ja tämä on hyvä sopimus Natolle, Stoltenberg kuvasi.

Hänen mukaansa Ukraina voi luottaa Naton tukeen niin kauan kuin se on tarpeen. Venäjän hyökkäyssota sai Nato-johtajilta tylyn tuomion.

– Venäjän kauhistuttava raakuus on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä ja massiivisia pakolaismääriä, jotka koskettavat suhteettomasti naisia ja lapsia. Venäjä kantaa täyden vastuun tästä humanitaarisesta katastrofista, huippukokouksen loppujulistuksessa todettiin.

Kokouksen hyväksymässä Naton uudessa strategisessa konseptissa Venäjä määritellään merkittävimmäksi ja välittömimmäksi uhkaksi Naton ja koko euroatlanttisen alueen rauhalle ja turvallisuudelle.

Presidentti Niinistö: Venäjä koetaan uhkana, koska se on tehnyt tekoja, joista uhkaavuus voidaan päätellä

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi sotilasliitto Naton uutta Venäjä-määritelmää sanomalla, että Venäjä koetaan uhkana, koska se käyttäytyy uhkaavasti ja on tehnyt tekoja, joista uhkaavuus voidaan päätellä.

Nato on tänään nimennyt strategisessa konseptissaan Venäjän merkittävimmäksi ja välittömimmäksi uhkaksi Naton turvallisuudelle. Niinistö kuvaa muutosta mielenkiintoiseksi ja totaaliseksi, koska vielä vuonna 2010 vastaavassa paperissa Nato piti Venäjää partnerina.

– Tuossa (uudessa määritelmässä) nyt sanotaan oikeastaan se, joka kait on tullut varsin ilmeiseksi jo Ukrainan kohdalla vuosia sitten ja erityisesti nyt helmikuusta lähtien, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa Madridissa.

Niinistö näkee Naton puolustuksen vahvistamisen itäisissä jäsenmaissa vastineena Venäjän uhkaan.

– Jos on uhkaa, niin on vastinettakin.

Niinistö osallistui tänään Naton huippukokoukseen Madridissa. Huippukokouksen julistuksessa Nato-maat päättivät kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi.

Niinistön mukaan tämänhetkisen tiedon mukaan liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina. Liittymispöytäkirjan allekirjoittaminen tekee Suomesta ja Ruotsista Naton tarkkailijajäseniä.

Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee varsinaisia jäseniä, jäsenyys pitää ratifioida kaikissa 30 Nato-maassa.

Tiivistä yhteydenpitoa Yhdysvaltoihin

Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta etenemistä jarrutti Turkin viikkoja jatkunut vastustelu. Sopu syntyi eilen johtajien tapaamisessa Madridissa.

Niinistö ei ottanut tiedotustilaisuudessaan suoraa kantaa siihen, mikä oli Yhdysvaltojen rooli Turkin aiheuttaman Nato-jumin ratkaisemisessa.

– Minulla ei ole tietoa siitä, mitä presidentit (Joe) Biden ja (Recep Tayyip) Erdogan puhuivat.

Niinistö kuvaili, että Suomella ja Yhdysvalloilla on ollut pitkin kevättä hyvin tiivistä yhteydenpitoa erityisesti presidenttien kabinettien kesken.

– Viime päivinä on ollut ihan samaa, ehkä vähän tiiviimpääkin yhteydenpitoa kuin aikaisemmin, mutta ei mitenkään poikkeuksellista siis.

Yhdysvaltojen roolista on keskusteltu julkisuudessa muun muassa siksi, että tilanteen selviämisen jälkeen Yhdysvallat on väläyttänyt tukea Turkin aikeelle ostaa F-16-hävittäjiä.

Niinistö ei pyytänyt Bidenia soittamaan Erdoganille

Niinistö sanoo, ettei ole esittänyt Turkki-neuvottelujen yhteydessä nimenomaista pyyntöä Yhdysvalloille siitä, että Biden soittaisi Erdoganille.

– Saman tien totean, että on siitä puhetta ollut, onko Yhdysvallat yhteydessä Turkkiin.

Niinistö huomauttaa, että viime kädessä suurin paine jumiutuneen hakemustilanteen ratkaisemisesta kohdistui Natoon ja sitä kautta sotilasliiton keskeiseen toimijaan Yhdysvaltoihin.

Presidentti Niinistö kertoi, ettei ole vielä ehtinyt tavata Bidenia Madridin huippukokouksen käytävillä.

– Sanotaan näin, että hänellä taitaa olla aika lailla kiireitä, enkä halunnut lähteä tungeksimaan. Siihen ehkä riittää vielä tilaisuuksia kyllä, Niinistö sanoi.

Kurdijärjestömaininta ei muuta suhtautumista

Tiedotustilaisuudessa Niinistöltä kysyttiin Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittamassa yhteisymmärrysasiakirjassa mainituista kurdijärjestöistä. Yhteisymmärrysasiakirjan laatiminen auttoi ratkaisemaan Nato-jumin.

Siinä mainitaan, että Suomi ja Ruotsi antavat Turkille kaiken tukensa maan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjunnassa. Suomi ja Ruotsi lupaavat, etteivät tue kurdien YPG:tä ja PYD:tä eivätkä Gülen-liikettä.

Asiakirja jättää avoimeksi, millaista apua Suomi sitoutuu antamaan Turkille. Niinistö huomauttaa, että Suomi on antanut tähänkin asti humanitaarista apua, eikä sitä aiota lopettaa.

Suomi ei Niinistön mukaan ollut kovin halukas siihen, että kurdijärjestöjä mainittaisiin yhteisymmärrysasiakirjassa muun muassa siksi, koska Nato-maiden välillä on eroa, miten järjestöihin suhtaudutaan.

Turkki pitää esimerkiksi syyrialaista YPG:tä terrorijärjestönä, kun taas Yhdysvallat pitää YPG:tä kumppanina taistelussa ääriliike Isistä vastaan.

– Niiden mainitseminen taisi olla yksi päätavoitteista, joita Turkilla oli, Niinistö sanoi.

Asiakirja ei muuta Suomen nykyistä suhtautumista kyseisiin järjestöihin.

– Lopulta pystyimme mainitsemaan ne, koska siinä kontekstissa, kuten sanoin, mikään ei muutu.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka