Yksi päätös muutti koko Yhdysvaltojen liittovaltion aborttilinjan – asiantuntijat kertovat, miten se on mahdollista ja voisiko sama tapahtua Suomessa

Yhdysvaltojen korkein oikeus muutti juhannusaattona koko liittovaltion linjan aborttiin yhdellä päätöksellä.

Maan korkein oikeus kumosi ratkaisussaan aiemmat ennakkopäätökset, jotka sallivat abortin naisille koko maassa. Uuden ennakkopäätöksen mukaan jokainen osavaltio saa päättää, onko naisella osavaltion alueella oikeus aborttiin vai ei.

Herää kysymys, voisiko yksittäinen oikeustapaus muuttaa lainsäädäntöä Suomessa yhtä voimakkaasti kuin se teki Yhdysvalloissa.

Todennäköisesti ei, arvioi Asianajajaliiton media-asianajaja Jussi Ikonen. Syynä ovat erot valtioiden oikeusjärjestelmissä.

– En usko, että tällaista kysymystä jätettäisiin Suomessa tuomioistuinten linjattavaksi. Siitä säädetään lailla, kuten on säädettykin, Ikonen sanoo.

Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä nojautuu niin sanottuun common law -periaatteeseen eli tapaoikeuteen. Tällöin yksittäisten oikeustapausten merkitys lain tulkinnassa korostuu.

– Voisi sanoa, että korkein oikeus ei meillä varsinaisesti luo oikeutta, toisin kuin Yhdysvalloissa, Ikonen sanoo.

Suomessa, kuten suuressa osassa Euroopan maista, järjestelmä pohjautuu säädösoikeuteen eli niin sanottuun civil law -järjestelmään.

– Meidän järjestelmämme on säädännäistä oikeutta, eli vastaukset löytyvät lainsäädännöstä. Mutta Yhdysvalloissa ja Britanniassa on sitovaa ja velvoittavaa oikeuskäytäntöä.

Suomen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut ohjaavat Ikosen mukaan lain tulkintaa, kun Yhdysvalloissa ne ovat sitovia.

Asiantuntijat: Tuomarinimitykset hämmentävät vallan kolmijakoa

Tapaoikeusjärjestelmä antaa suurta merkitystä yksittäisille oikeusratkaisuille. Tällöin valtaa on tuomareilla, jotka tekevät kyseisiä päätöksiä.

Presidentti Donald Trump nimitti omalla virkakaudellaan kolme korkeimman oikeuden yhdeksästä tuomarista. Trumpin kaudella Neil Gorsuch, Brett Kavanaugh ja Amy Coney Barrett aloittivat omat elinikäiset virkakautensa. Nimitykset voivat ohjata lakien soveltamista jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, ja Trumpin nimitysten on sanottu kallistaneen korkeimman oikeuden voimasuhteet konservatiivien eduksi.

Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta arvioi, että korkeimman oikeuden jäsenten virat ovat Yhdysvalloissa käytännössä poliittisia nimityksiä.

– Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmä on tehnyt sen, että politiikan itsesääntelymenetelmät ovat lakanneet toimimasta, sanoo Heiskanen.

Järjestelmä, jossa tuomarinimitykset saavat poliittisen painoarvon, ei Heiskasen mukaan noudata vallan kolmijako-oppia. Opin mukaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan pitäisi pysyä toisistaan erillään.

Myös Ikonen pitää korkeimman oikeuden jäsenten nimityksiä poliittisina Yhdysvalloissa.

– Nimitykset ovat selkeä vallankäytön väline Yhdysvalloissa. Vastaavaa ulottuvuutta ei ole tietenkään Suomessa.

Suomessa tasavallan presidentti silti nimittää päällikkötuomarit ja korkeimman oikeuden jäsenet. Ikonen kuvaa nimityksiä rutiininomaisina virkatöinä, jotka tehdään virkamiesten esitysten pohjalta.

– Niihin ei liity mitään poliittisen vallan käyttöä ihan jo siitäkin syystä, että meillä tuomioistuimet ovat aidosti erillään lainsäädäntövallasta ja toimeenpanovallasta.

Toisaalta Suomessa on poliitikoista koostuva perustuslakivaliokunta, joka arvioi, ovatko valmisteilla olevat lakiesitykset perustuslain mukaisia. Suomessakin nousee toisinaan julkiseen keskusteluun, olisiko tarpeen perustaa erillinen perustuslakituomioistuin arvioimaan sen noudattamista.

Ikonen pitää perustuslakivaliokuntaa toimivana järjestelynä, koska lakien perustuslain mukaisuutta pohditaan siellä, missä laeista päätetään eli eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta myös kuulee laajasti asiantuntijoita, hän sanoo.

– He (perustuslakivaliokunnan jäsenet) hakevat sen asiantuntijuuden, joka heiltä puuttuu, minusta tyylikkäästi ja hyvin.

Professori: Osavaltion ja liittovaltion voimasuhteet muuttuvat

Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätös siirtää vallan naisen aborttioikeudesta päättämisestä osavaltioille. Yhdysvallat on liittovaltio, ja kansallisten lakien lisäksi sen jokaisella osavaltiolla on omaa lainsäädäntöään.

Benita Heiskanen arvioi, että aborttiratkaisu tekee paikallisista vaaleista entistä merkittävämpiä.

Heiskasen mukaan republikaanipuolue on vuosikymmenten ajan pitänyt aborttia esillä politisoituneena ja moraalisena kysymyksenä, koska se saa konservatiivit liikkeelle ja äänestämään. Siksi hän uskoo, että teema nousee esiin myös tulevissa vaaleissa.

Osavaltioilla on myös omat tuomioistuinjärjestelmänsä vetoomustuomioistuimineen, ja osavaltioiden omat korkeimmat oikeudet ratkaisevat niille kuuluvia tapauksia.

– Liittovaltion ja osavaltioiden voimasuhteet muuttuvat merkittävästi, sanoo Heiskanen.

On osavaltiokohtaista, miten tuomioistuinten tuomarit valitaan. Esimerkiksi joidenkin osavaltioiden korkeimpien oikeuksien jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Joissain osavaltioissa kuvernööri nimittää tuomarit.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Mainos: Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin? Isoja ja pieniä päätöksiä, joilla on väliä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka