Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

50 vuotta sitten lanseerattu interrail-kortti demokratisoi matkustamista ja on nykyään kaikenikäisten suosiossa – "Reilaaminen voi olla keski-ikäistä ykkösluokassa matkustamista tai rähjäistä reppureissaamista"

Vapauttava kokemus, sanoo helsinkiläinen Jussi Saarelma kuvaillessaan ensimmäistä, parikymppisenä tekemäänsä interrail-matkaa.

Oli vuosi 2002, ja Saarelma lähti matkaan yksin. Edellisen kesän hän oli harjoitellut yksin matkustamista Suomessa.

– VR:llä oli silloin myynnissä interrail-tyyppinen kesäpassi. Sillä reissulla kastoin varpaani reppureissaamiseen, hän kertoo.

Seuraavana kesänä kutsui Eurooppa.

Jännitti ihan tuhottomasti, Saarelma myöntää. Miten matka onnistuisi? Uskaltaisiko ulkomaille lähteä yksin?

Silloin Saarelma ei vielä ollut kokenut matkustaja. Lapsena hän oli käynyt pakettimatkalla perheensä kanssa, mutta yksin ulkomailla matkaaminen oli uutta.

– Vaikka en silloin ollut hirveästi vielä matkustellut, minulla oli jonkinlainen varmuus siitä, että junamatkustaminen on minulle ominaisin tapa matkustaa. Ehkä sitä oli vähän romantisoinutkin, että näkee, kun maisemat vaihtuvat eikä ole tarkoitus päästä johonkin mahdollisimman nopeasti ja olla siellä kahta viikkoa. Matkanteko on osa viehätystä, Saarelma pohtii.

Samaa sanoo matkailututkija ja interrail-muistoista kirjan kirjoittanut Mikko Manka.

– Junalla matkustaessa näkee sen, miten matka etenee. Lentäminen on ikään kuin aikakapseli. Yhdessä paikassa astutaan koneeseen, ja jonkin ajan päästä astutaan koneesta ulos ihan eri paikassa. Lentämisessä matkustamisen maantieteellinen ulottuvuus jää pois, hän sanoo.

"Demokratisoi matkustamista"

Tämän vuoden maaliskuussa tuli täyteen 50 vuotta siitä, kun ensimmäiset interrail-kortit myytiin. Kansainvälinen rautatieliitto UIC lanseerasi kortin juhlistaakseen 50-vuotista taivaltaan, Mikko Manka kertoo.

Kortti oli nimeltään Interrail 72, ja nimensä mukaisesti sen oli tarkoitus olla vain yhden vuoden kampanja.

– Mutta se osoittautui niin suosituksi, että sitä jatkettiin, Manka kertoo.

1970-luvulla ja etenkin suosion huippuvuosina 1980-luvulla reilaaminen avasi nuorisolle täysin uuden tavan matkustaa ja tutustua Eurooppaan hyvin laajasti. Se mahdollisti matkustamisen aiempaa useammalle, sillä tuolloin lentäminen oli vielä kallista.

– Tavallaan interrail-kortti demokratisoi matkustamista. Kortti oli sen hintainen, että se oli omalla työllä hankittavissa, ja matkustaminen myös pienellä budjetilla oli mahdollista, Manka sanoo.

Mankan mukaan reilaaminen on osaltaan voinut vaikuttaa myös siihen, miten suomalaiset ovat kokeneet eurooppalaisuuden ja Suomen kuulumisen Eurooppaan.

– Kun 1990-luvun alussa alettiin käydä EU-keskustelua, puhuttiin interrail-sukupolvesta. Sillä tehtiin eroa vanhempaan sukupolveen.

Myös Saarelmalle oli käänteentekevää tajuta, mitä kaikkea voi nähdä ja tehdä pienellä budjetilla ja spontaanisti matkustaen.

Hänen ensimmäinen interrail-matkansa kesti kolmisen viikkoa, ja kiintopisteenä oli Kreikka.

– Muistan, että ensimmäisellä reilillä oli alkuun vaikeuksia rentoutua ja tykittelin aika suoraan Tukholmasta Saksan kautta Italiaan. Kun pääsin reissufiilikseen ja tajusin, että homma sujuu, huolet katosivat. Se koukutti entisestään reppureissaamiseen, Saarelma kertoo.

Enää reilaaminen ei ole halvin vaihtoehto matkustaa, kun edestakaisia lentoja Keski-Eurooppaan voi saada jopa muutamalla kympillä.

– Tietty joustavuus reilaamisessa on yhä. Se on osa interrailin viehätystä, että voi rautatieasemalla katsoa, mihin juna olisi pian lähdössä ja hypätä siihen sen suurempia suunnittelematta, Manka kuvailee.

Ei enää vain nuorten tapa matkustaa

Alun perin interrail-kortti oli suunnattu nuorille, ja sen ikäraja oli 21 vuotta. Vuonna 1998 ikäraja poistettiin, ja myyntiin tuli myös alennushintoja perheille ja yli 70-vuotiaille. Sittemmin reilaamisesta on tullut kaikenikäisten tapa matkustaa.

– 2020-luvulle tultaessa kaikista Euroopan reilaajista noin 40 prosenttia oli aikuisia. Monet ovat tehneet nostalgiamatkoja myöhemmällä iällä eli matkustaneet samoja reittejä kuin nuorena, Mikko Manka kertoo.

Myös Saarelma on lähdössä jälleen reilaamaan, mutta varsinaisesta nostalgiamatkasta ei ole kyse. Juhannusviikolla alkavalle matkalle lähtevät mukaan puoliso ja pian 7-vuotias lapsi.

– Vähän erilainen reili tulossa kuin parikymppisenä, Saarelma naurahtaa.

Suurin ero entiseen on se, että tällä kertaa matka on suunniteltu ennalta. Kaikki majapaikat ja osa junien paikoista on varattu etukäteen. Reitti kulkee Tukholmasta Berliiniin ja sieltä Innsbruckin ja Alppien kautta Pohjois-Italiaan.

– Suunnittelimme matkalle aika monta pysähdystä ja olemme samassa paikassa 3–4 yötä, ettei matkustaminen käy liian raskaaksi. Mahtavaa saada perhe mukaan ja näyttää lapselle, että matkustaminen voi olla muutakin kuin sitä, että lennetään yhteen paikkaan ja ollaan viikko siellä.

Reilaamalla matkan voi toteuttaa monella tavalla, ja siksi se sopii monenlaisille ihmisille, Saarelma sanoo.

– Reilaaminen voi olla ykkösluokassa matkustamista ja keski-ikäistä sekä keskiluokkaista toimintaa tai rähjäistä reppureissaamista ilman suunnitelmia. Se on huima tapa nähdä Eurooppaa ja eri maita, istua junassa ja katsoa, kun maisemat vaihtuvat.

Myynnissä ollaan matkalla kohti ennätysvuosia

Suomessa interrail-lippujen myynti on viime vuosien aikana pysynyt noin 4 000–5 000 myydyn lipun tietämillä, VR:n matkustajaliikenteen hinnoittelun kehityspäällikkö Satu Oker-Blom sanoo.

Ensimmäisenä koronavuonna 2020 lippujen myynti romahti noin kymmeneen prosenttiin normaalista. Nyt myynti näyttää elpyneen, Oker-Blom kertoo.

– Tammi-huhtikuussa reililippuja on myyty jopa 55 prosenttia enemmän kuin koronaa edeltävän vuoden 2019 vastaavana aikana.

Eniten reililippuja ostavat yhä nuoret. Tammi-huhtikuussa Suomessa ostetuista reililipuista 72 prosenttia oli nuorten lippuja, 21 prosenttia aikuisten lippuja ja seitsemän prosenttia seniorien lippuja, Oker-Blom kertoo.

1980-luku oli Oker-Blomin mukaan koko Euroopan tasolla hyvin suosittua interrail-aikaa. Tuolloin interrail-lipulla matkusti yli 300 000 matkailijaa.

– Vuonna 2019 matkustajia oli 350 000 eli vuosi oli yksi parhaimpia kautta aikojen. Myös kuluva vuosi näyttää alkaneen erittäin hyvin.

Interrailin 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lippuja myytiin maaliskuussa 10 prosentin ja toukokuussa 50 prosentin alennuksella.

– Matkailijoilla voi myös olla koronan jälkeistä tarvetta päästä matkailemaan.

Täysin vertailukelpoisia 1980-luvun ja nykypäivän myyntiluvut eivät ole. Vuosikymmenten kuluessa interrail on laajentunut 21:stä 33 maahan, ja lisäksi muita lipputyyppejä halvemman nuorille suunnatun lipun ikärajaa on muutettu.

Oker-Blom uskoo myös siihen, että ihmiset haluavat matkustaa hiilineutraalisti ja harkitsevat lentämisen sijaan matkustamista raiteilla.

– Junamatkustamisessa on omanlainen helppoutensa. Aika monessa eurooppalaisessa junayhtiössä junaan voi hypätä ilman paikanvarausta. Tietenkin interrail on myös hyvin elämyksellinen tuote. Matkanteko on osa elämystä, ja siinä pääsee näkemään kohteita aivan eri tavalla kuin lentokoneella matkustaessa.