Sisäministeri Mikkonen: Maahantulosta annetut uhkakuvat ovat ylimitoitettuja

Hallitus on pyrkinyt uudistamaan nopealla aikataululla useita lakeja, jotta Venäjän mahdolliseen kiusantekoon itärajalla olisi varauduttu riittävästi. Pelkoja on ollut kevään aikana muun muassa siitä, että Venäjä voisi masinoida tahallaan suuren määrän turvapaikanhakijoita itärajalle.

Hallituksen toimista on kuitenkin seurannut perussuomalaisten ja hallituksen välille poliittinen kiista siitä, miten paljon rajaa voisi sulkea Venäjän järjestämän turvapaikkaryntäyksen aikaan.

Perussuomalaiset on päätynyt jarruttamaan kiistassa valmiuslain nopeaa muuttamista. Samaan aikaan hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen rajavartiolain uudistamisesta, millä pyritään varautumaan nimenomaan Venäjän masinoimaan äkilliseen turvapaikkaryntäykseen.

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan hallitukselle selvisi vasta matkan varrella, kuinka paljon toimia jo normaalin lainsäädännön puolella voi itse asiassa tehdä. Valmiuslaki on tarkoitettu nimenomaisesti poikkeusoloihin.

– Kun asiaa selvitettiin, niin todellakin huomattiin, että me voimme laittaa ne (maahantuloasiat) tänne normaalilainsäädäntöön kynnyksen taakse, Mikkonen sanoo.

Koska hallitus teki nyt maahantuloon liittyvät muutosesitykset rajavartiolakiin, perussuomalaisten jarrutus koskee tällä hetkellä oikeastaan kaikkea muuta kuin maahantuloa koskevia asioita.

– Ennen kaikkea siellä on työkaluja tällaisiin kyberhyökkäyksiin tai kriittisen infran lamauttamiseen, pankkijärjestelmän lamauttamiseen ja tämän tyyppisiin, Mikkonen sanoo ajatelluista muutoksista valmiuslakiin.

Mikkosen näkemyksen mukaan masinoidusta maahantulosta annetut uhkakuvat ovat ylimitoitettuja.

– Jos vertaa vaikka nyt siihen, mitä Latviassa ja Puolassa tapahtui, niin nehän kohdistuivat yhteen kohtaan Puolan rajaa yhdelle rajanylityspaikalle, joka sitten suljettiin. Ja muut rajanylityspaikathan siellä olivat auki, hän sanoo.

Muutoksia kolmeen asiaan

Rajavartiolain muutokset koskevat kolmea asiaa: mahdollisuutta keskittää kansainvälisen suojelun hakemista yhdelle tai useammalle rajanylityspaikalle, rajoittaa rajanylitysliikennettä sekä säätää velvollisuudesta luovuttaa tietyissä tilanteissa omaisuutta käyttöön Rajavartiolaitokselle.

Kuumimmaksi kohdaksi esityksessä on noussut kuitenkin kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämistä koskeva kohta. Esityksen mukaan hallitus voisi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä, jos se olisi välttämätöntä.

Kyse olisi tilanteista, jossa rajalle pyrkisi poikkeuksellisen suuri maahantulijoiden määrä tai olisi välttämätöntä torjua muuttoliikkeen välineellistämisestä aiheutuva vakava uhka yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

Muuttoliikkeen välineellistämisellä tarkoitetaan juuri sellaista tilannetta, jossa vieras valtio masinoi tahallaan valtion rajoille muuttoliikettä tehdäkseen vahinkoa.

– Ehdotetulla sääntelyllä ei kuitenkaan estettäisi ketään hakemasta kansainvälistä suojelua Suomesta, lakiesityksessä kerrotaan.

Rajavartiolaki on vain yksi osa paketista, jolla niin sanottuun hybridivaikuttamiseen rajalla pyritään valmistautumaan. Keinoja vastata uhkiin olisi tarkoitus säätää myös valmiuslakiin.

Nopeat muutokset valmiuslakiin vaatisivat eduskunnalta viiden kuudesosan enemmistön, mutta perussuomalaiset on asettunut asiassa poikkiteloin.

Perussuomalaiset haluaisi tarvittaessa mahdollisuuden keskeyttää turvapaikanhaun täysin. Valmiuslain muuttamiseen liittyvää jumia pyrki tämän takia keskiviikkona ratkomaan parlamentaarinen kokous, joka ei kuitenkaan löytänyt ratkaisua kiistaan.

Palautetta perusoikeuksista

Sisäministeri Mikkonen kertoi rajavartiolain aiemman esitysluonnoksen valmistuttua, että lausuntopalaute siitä otetaan tarkasti huomioon. Syy korostaa tätä oli se, että kaavaillut muutokset liittyivät kansainvälisten sopimusten noudattamiseen ja kaikille kuuluviin perusoikeuksiin.

Monissa rajavartiolain muutosehdotuksista annetuissa lausunnoissa kansainvälistä suojelua koskeva huoli oli täsmälleen päinvastainen kuin perussuomalaisilla valmiuslakijupakassa.

Esille nousi muun muassa se, että kukaan ei saa päätyä rajavartiolain muutosten seurauksena maahan, jossa edessä voisi olla esimerkiksi kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Asia nousi esiin esimerkiksi oikeuskanslerin ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lausunnoissa.

Muun muassa Ihmisoikeuskeskus toi hyvin suoraan esille huoltaan siitä, että kansainvälistä suojelua saa jatkossakin riittävältä määrältä rajanylityspaikkoja.

– Ihmisoikeuskeskus katsoo, että ei ole itsestään selvää, että ainoastaan yksi käytettävissä oleva rajanylityspaikka riittäisi turvaamaan oikeuden tehokkaaseen ja tosiasialliseen pääsyyn turvapaikkamenettelyyn.

Ministeri Mikkosen mukaan olisi äärimmäinen tilanne, jos vaikkapa vain yksi rajanylityspaikka olisi auki. Lausuntopalautteen perusteella lakiesityksen lopulliseen muotoiluun oli pyritty teroittamaan aiempaa enemmän kyseisen kohdan korkeaa soveltamiskynnystä.

– Sen takiahan tässä lakiesityksessä nyt vielä muutettiin sitä kynnystä liittyen tähän laajamittaisen maahantulon näkökulmaan, että milloin sitä turvapaikanhakua voidaan keskittää.

Aiemmassa esitysluonnoksessa ajatuksena oli toiseen muutosehdotukseen liittyen sekin, että Rajavartiolaitos voisi ottaa tietyissä tilanteissa myös rakennuksia haltuun. Tämä rakennuksia koskeva mahdollisuus jäi kuitenkin pois lopullisesta hallituksen esityksestä.

Mainos: Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Mainos: Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin? Isoja ja pieniä päätöksiä, joilla on väliä

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka