Sodan kieltävä perustuslain artikla jakaa yhä japanilaiset

Sota Ukrainassa ja kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos ovat lietsoneet ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua Japanissa, mutta eivät ole juuri vaikuttaneet japanilaisten suhtautumiseen sodan kieltävään perustuslakiin. Näin voi päätellä lain muistopäivän tienoilla toukokuun alussa julkaistuista mielipidekyselyistä.

Japanin perustuslain 9. artiklan ensimmäinen kappale kieltää sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkailun kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toinen kappale kieltää sotajoukkojen ja muun sodankäyntikyvyn ylläpidon.

Artiklan on yleisesti tulkittu sallivan itsepuolustuksen, joskin myös itsepuolustusjoukkojen laillisuus on kyseenalaistettu.

Maan yleisradioyhtiö NHK:n kyselyn mukaan 31 prosenttia japanilaisista kannattaa ja 30 prosenttia vastustaa artiklan muuttamista. Kannattajien osuus on noussut viime vuosina muutaman prosenttiyksikön vuositahtia, vastustajien laskenut hieman nopeammin.

Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen lehtori Kamila Szczepanska näkee, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Pohjois-Korean lisääntyneet ohjuskokeet ovat antaneet tukea niille poliitikoille ja asiantuntijoille, jotka ovat pitkään vaatineet Japania varautumaan paremmin ulkoisiin uhkiin – eritoten Kiinan nousuun.

– En sanoisi, että (yleinen mielipide) on muuttunut niin dramaattisesti, että tätä voisi pitää käännekohtana.

Pasifismilla paljon puoltajia

NHK:n kyselyssä kannattajista 64 prosenttia katsoi, että perustuslakiin pitäisi selvästi kirjata oikeus ylläpitää itsepuolustuskykyä. 20 prosenttia kannattajista oli sitä mieltä, että perustuslain pitäisi mahdollistaa itsepuolustusjoukkojen osallistuminen YK:n sotilasoperaatioihin.

Vastustajista 70 prosenttia piti artiklaa pasifistisen perustuslain tärkeimpänä, kun taas 15 prosenttia arvioi, että turvallisuusympäristön muutoksiin voi vastata myös laintulkinnan keinoin.

Huhtikuussa toteutettuun puhelingallupiin vastasi 1 508 japanilaista, noin puolet kaikista kyselypuhelun saaneista.

Yomiuri Shimbun -sanomalehden tuoreessa kyselyssä 50 prosenttia vastaajista kannatti ja 47 prosenttia vastusti 9. artiklan toisen kappaleen muuttamista. Ensimmäisen kappaleen muuttamista vastusti peräti 80 prosenttia vastaajista. Tähän maalis-huhtikuussa postin välityksellä toteutettuun kyselyyn vastasi 2 080 japanilaista, eli runsaat kaksi kolmasosaa kyselykutsun saaneista.

Valtapuolue selkeyttäisi 9. artiklaa

Japanilaista politiikkaa vuosikymmenet dominoinut konservatiivinen liberaalidemokraattipuolue on ajanut 9. artiklan "selkeyttämistä" virallisesti vuodesta 2014. Pääministeri Fumio Kishida sanoi Sankei-sanomalehdelle toukokuun alussa, että väittelylle itsepuolustusjoukkojen perustuslainmukaisuudesta on pantava piste.

– Perustuslain toimeenpanosta on 75 vuotta. Se on jäänyt ajastaan jälkeen, sen sisällössä on puutteita, Kishida sanoi.

Artikla on kuitenkin tärkeä japanilaisille ja sen muuttamista vastustavat muodostavat yhden maan suurimmista poliittisista kansanliikkeistä. Kamila Szczepanskan mukaan artikla on mahdollistanut vakauden ja vaurauden rakentamisen Japanissa.

– Se on taannut, ettei maa ole sotkeutunut muiden sotiin, selkkauksiin ja yhteenottoihin, ja yhdessä Yhdysvaltain turvallisuussateenvarjon kanssa auttanut japanilaishallituksia keskittymään taloudelliseen kasvuun ja kasvun hedelmien jakamiseen. Artikla edustaa selvää rajaa imperialistisen Japanin ja sen sota-ajan rikosten, ja rauhaa rakastavan ja vauraan sodanjälkeisen Japanin välillä.

Uudelleentulkittu, ei muutettu

Japanin 75-vuotiasta perustuslakia ei noin vain muuteta. Sen 96. artiklan mukaan muutokset vaativat kahden kolmasosan enemmistön tuen parlamentin ala- ja ylähuoneessa sekä enemmistön tuen kansanäänestyksessä.

Säätämismenettely on osoittautunut niin vaativaksi, ettei yksikään maan hallituksista ole jättänyt virallista ehdotusta parlamentille, kertoo Kioton yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Toru Mori.

– Hallitukset ovat ehkä olleet huolissaan kansanäänestyksen tuloksesta. Ne voivat kyllä ennakoida parlamentaarisen menettelyn tuloksen, eli löytyykö ehdotukselle kahden kolmasosan tuki, mutta eivät kansanäänestyksen tulosta, hän sanoo.

– Lakiehdotuksen torppaus kansanäänestyksessä olisi suunnattoman iso takaisku pääministerille.

Toisaalta Japanin perustuslaillinen järjestelmä on osoittautunut niin joustavaksi, ettei riskinotto ole ollut välttämätöntä. Ex-pääministeri Shinzo Abe runnoi vuonna 2014 lainoppineiden vastustuksesta huolimatta läpi uudelleentulkinnan, joka takaa itsepuolustusjoukoille rajoitetun oikeuden kollektiiviseen itsepuolustukseen.

Tulkitsemalla perustuslakia liberaalidemokraatit ovat ampuneet itseään jalkaan, sillä mitä joustavammaksi pykälät osoittautuvat, sitä vaikeampi niiden muutostarvetta on perustella ja muutosten vaikutuksia ennustaa. Puolue onkin vakuutellut, että sen ehdotuksella selkeyttää 9. artiklaa ei olisi käytännön vaikutuksia itsepuolustusjoukkojen toimintaan.

– Yhdelläkin perustuslain lauseella voi kuitenkin olla ennalta arvaamattomia seurauksia, Mori muistuttaa.

– Liberaalidemokraattien ehdotuksen vaikutus ei välttämättä ole yhtä yksioikoinen kuin he sanovat. Aben perustuslain tulkintaan tekemä muutos vei pohjan vakiintuneelta pasifismiartiklan tulkinnalta.

Japanin korkein oikeus voi teoriassa haastaa hallituksen uudelleentulkinnat. Morin mukaan oikeus on kuitenkin ollut huomattavan passiivinen etenkin 9. artiklaan ja vallan ositukseen liittyvissä kysymyksissä.

– Se on yksi Japanin ongelmista perustuslain saralla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka