Tilastokeskus: Työllisyys koheni edelleen huhtikuussa

Työllisyys koheni edelleen huhtikuussa, kertoo Tilastokeskus. Työllisyysasteen trendiluku oli 73,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,2 prosenttia.

Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa 113 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä puolestaan oli huhtikuussa 69 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työllisiä oli huhtikuussa 2 589 000 ja työttömiä 193 000.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ekonomistin Juho Keskisen mukaan työllisyysaste on nyt historiallisen korkealla tasolla.

– Talous kasvaa vielä, vaikka korkea inflaatio uhkaakin tyrehdyttää siltä parhaan terän. Työllisyys kukoistaa kuitenkin tyypillisesti vielä melko pitkään, vaikka taloudessa menisi muutoin heikommin, Keskinen sanoo Hypoteekkiyhdistyksen tiedotteessa.

Keskisen mukaan tämänhetkisessä työmarkkinatilanteessa on kaikuja finanssikriisin alkuvaiheilta vuodelta 2007, jolloin koettiin voimakasta työvoimapulaa muun muassa metalli- ja rakennusteollisuudessa ja julkisella puolella. Nyt pulaa on niin koodareista, sairaanhoitajista kuin palvelualojen työntekijöistäkin.

– Finanssikriisin kaltainen taantuma vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, mutta talouskasvun hidastuminen vähintäänkin vääjäämättömältä, Keskinen arvioi.

Palvelualat palautuvat koronasta

Myös Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työmarkkinoilla on edelleen hyvä vire. Appelqvist kiinnittää huomiota siihen, että työttömyysasteen trendi päätyi nyt ensimmäistä kertaa alle koronakriisin alkua edeltäneen 6,5 prosentin tason.

– Työllisyyskehitys jatkuu kohtalaisen hyvänä, eikä edelleenkään ole merkkiä siitä, että Ukrainan sota olisi juuri vaikuttanut työmarkkinoihin. Se ei ole yllätys, sillä työllisyys reagoi talouden suhdanteeseen melko pitkällä viiveellä. Siksi mahdolliset negatiiviset vaikutukset tulevat vasta selvästi pidemmän ajan kuluessa, jos yleinen maailmantalouden kehitys häiriintyy, Appelqvist sanoo pikakommentissaan.

Vaikka Venäjän-kaupan supistuminen ja Ukrainan sota eivät toistaiseksi näy työllisyyskehityksessä, kannattaa Appelqvistin mukaan kuitenkin varautua siihen, että työmarkkinoiden paras vire alkaa jatkossa taittua.

– Tällä hetkellä työllisyyttä nostaa työvoimavaltaisen palvelualojen palautuminen koronasta. Suhdanne-ennusteet ennakoivat kuitenkin Suomen talouden kasvun hidastuvan merkittävästi jatkossa. Ennustettu kasvu on niin hidasta, ettei sen voi uskottavasti ajatella enää pahemmin nostavan työllisyyttä, Appelqvist laskee.

Pitkäaikaistyöttömyys voimakkaassa laskussa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen pitää huhtikuun työmarkkinatietoja erittäin myönteisinä, kun esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on voimakkaassa laskussa.

– Sotatilanteen tuottama epävarmuus ei ainakaan vielä näy tilastoissa, Pylkkänen kirjoittaa TEMin julkaisemassa kolumnissa.

Tilastot eivät Pylkkäsen mukaan kuitenkaan kerro koko totuutta työmarkkinoiden tilanteesta, sillä joillakin aloilla Venäjän Ukrainaan suuntaama hyökkäys näkyy selvästi.

– Tilastojen ulkopuolelta on kerrottavissa, että kausityövoimaa ei saada tarpeeksi. Noin kolmannes tarvittavasta maatalouden kausityövoimasta puuttuu Ukrainan sodan vuoksi. Kasvukausikalenteri ei anna armoa, vaikka toimenpiteisiin on ryhdytty, Pylkkänen kirjoittaa.

Hän iloitsee pitkäaikaistyöttömyyden voimakkaasta laskusta, mutta muistuttaa, että silläkin saralla on edelleen ongelmia.

– Vaikka pitkäaikaistyöttömyys kokonaisuutena alenee vauhdilla, sitkeä ydin on jäljellä. Pitkäaikaistyöttömistä aiempaa suurempi osa on ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Virtaus pitkäkestoiseen työttömyyteen on yhä liian suuri. Tällä hetkellä heitä on 54 000, ja heidän määränsä ja osuutensa hipoo 2000-luvun ennätystä, Pylkkänen kirjoittaa.

-----

Juttua on korjattu klo 15.08: Appelqvistin huomio koskee työttömyysasteen trendiä, ei työllisyysasteen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka