Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – Purra: Olen kannattanut Natoa 90-luvulta lähtien

Perussuomalaisten puoluevaltuusto päätyi tänään ottamaan selvästi myönteisen kannan suhteessa Suomen Nato-jäsenyyteen. Helsingissä Pikkuparlamentissa kokoontunut valtuusto keskusteli aiheesta pitkään ja päätyi kannattamaan jäsenyyttä äänin 61–3.

Puheenjohtaja Riikka Purra sanoi kokouksen jälkeen olevansa erittäin tyytyväinen päätökseen ja sitä edeltäneeseen keskusteluun. Puheenvuoroja oli käytetty suljettujen ovien takana kaikkiaan kolmisenkymmentä.

– Tulos on täysin selvä. Ja yleinen ilmapiiri, siis kannanotot, lähestulkoon kaikki Naton puolesta.

Purra sanoi, että kokouksessa oli käyty hyvin realistista keskustelua esimerkiksi Venäjästä ja Suomen paikasta sen vieressä.

"Olen kannattanut jäsenyyttä jo 90-luvulta alkaen"

Puheenjohtaja Purra alusti kokousta pitämällä voimakkaasti Nato-jäsenyyttä puolustavan puheen. Hän sanoi, että jäsenyyttä voi toki vastustaa, mutta sen väittäminen, että Venäjästä ei ole vaaraa, ei pidä paikkaansa.

Hän muistutti myös, että puolueessa on viime ajat käyty tiivistä ja monipuolista turvallisuuspoliittista keskustelua ja puoluehallitus, eduskuntaryhmä sekä lähes kaikki kansanedustajat ovat kertoneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä.

Omaa myönteistä Nato-kantaansa hän perusteli erityisesti puolustusliittoon kuulumisen ennaltaehkäisevällä pelotevaikutuksella. Hän totesi puheessaan, että Ukrainan kokemat hyökkäyssodan kauheudet voisivat tietenkin tapahtua myös Suomessa.

Puheensa jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa Purra kertoi kannattaneensa itse Suomen Nato-jäsenyyttä jo 1990-luvulta lähtien.

– Mielestäni Suomen tilanne tällä hetkellä olisi huomattavasti parempi, mikäli me olisimme Naton jäseniä mutta emme Euroopan unionin jäseniä.

Purra huomautti, että Suomi liittyi aikanaan Euroopan unioniin myös turvallisuuspoliittisista syistä, mutta Nato on tässä suhteessa huomattavasti merkittävämpi yhteisö.

– Nato-jäsenyys ei vaadi toimivallan siirtoa, se ei vie meiltä päätösvaltaa eikä itsenäisyyttämme, kuten Euroopan unioni.

"Vääriä uskomuksia ja epätietoisuutta korjataan"

Purra sanoi, että puolueessa on keskusteltu Nato-jäsenyydestä paljon myös siksi, että se sitouttaisi puolueen jäsenistöä prosessiin ja toisi heille siitä tietoa.

– Sellaista tietoa, mitä ei pelkästään lehtiä lukemalla pysty ymmärtämään. Tällä hetkellä kulkee paljon erilaista epätietoisuutta ja vääriä uskomuksiakin tästä prosessista. Niin me tietenkin parhaalla mahdollisella tavalla pyrimme näitä korjaamaan ja ohjaamaan oikean tiedon pariin.

Hän korosti, ettei sellaista riskiä voida ottaa, ettei jäsenyydelle olisikaan enää kannatusta siitä vaiheessa, kun asia tulee uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi. Tämä voi tapahtua vasta ensi vaalikaudella.

– Sekin ajatus, että kansalaisten Nato-jäsenyyden kannatus jonkinlaisten toimien seurauksena muuttuisi, sitäkään ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Kaikki ymmärtävät, että tällainen tilanne olisi kammottava, Purra sanoi.

Häneltä kysyttiin myös eduskunnan käsittelyssä olevan valmiuslakiesityksen hyväksymisestä. Purra toisti, ettei perussuomalaiset tule hyväksymään esitystä, josta puuttuvat maahantulon estämisen mahdollistavat rajapykälät.

Puolueista enää SDP:n ja vasemmistoliiton Nato-kannat ovat auki. Pääministeripuolue SDP:n kannasta linjataan puoluevaltuuston kokouksessa 14. toukokuuta. Vasemmistoliitto puolestaan päättää puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa 7. toukokuuta, olisiko Nato-jäsenyys puolueelle hallituskysymys.

Perussuomalaisten lisäksi kokoomus, keskusta, vihreät, RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat valmiita edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka