Tilastokeskus: Polttonesteiden keskihinnat kääntyivät loivaan laskuun huhtikuussa

Polttonesteiden keskihinnat ovat kääntyneet huhtikuussa hienoiseen laskuun maaliskuussa koetun ripeän hintojen nousun jälkeen, käy ilmi Tilastokeskuksen kuluttajahintatilastoista.

95 E -bensiinin keskihinta laski 2,17 euroon litralta, kun se maaliskuussa oli 2,23 euroa litralta. 98 E -bensiinin keskihinta puolestaan laski 2,26 euroon litralta, kun se maaliskuussa oli 2,32 euroa litralta.

Dieselin keskihinta laski 2,22 euroon litralta, kun se maaliskuussa oli 2,33 euroa litralta.

Kevyen polttoöljyn keskihinta laski 1,59 euroon litralta, kun se maaliskuussa oli 2,06 euroa litralta.

Venäjän hyökkäys nosti hintoja

Polttonesteiden hinnat nousivat rajusti maaliskuussa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen. Vielä helmikuussa 95 E -bensiinin keskihinta oli 1,94 euroa litralta ja 98 E -bensiinin keskihinta oli 2,03 euroa litralta.

Dieselin keskihinta oli helmikuussa 1,87 euroa litralta ja kevyen polttoöljyn keskihinta oli 1,29 euroa litralta.

Viime vuoden huhtikuussa 95 E -bensiini maksoi keskimäärin 1,64 euroa ja 98 E -bensiini keskimäärin 1,73 euroa litralta. Diesel maksoi 1,50 litralta ja kevyt polttoöljy 0,93 euroa litralta.

Paljon epävarmuustekijöitä

Polttonesteiden hintoja seuranneen ekonomisti Hannu Nummiaron Tilastokeskuksen julkistamat tiedot polttonesteiden hintakehityksestä eivät ole yllättäviä. Nummiaro toimii yksityistalouden ekonomistina vakuutusyhtiö LähiTapiolassa.

– Hintapiikki näyttää kääntyneen. Nämä tiedot ovat linjassa muualta tulevien tietojen kanssa, Nummiaro sanoi STT:lle.

– Brent-laadun hinta on laskenut noin kuusi prosenttia viime kuusta. Nämä bensiinien ja dieselin hinnanlaskut ovat samansuuntaisia, kun diesel on laskenut noin viisi prosenttia ja bensiinit noin kolme prosenttia, Nummiaro jatkoi.

Nummiaron mukaan polttonesteiden tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida lukuisten tämänhetkisten epävarmuustekijöiden takia. Jos EU:ssa esimerkiksi päätetään kohdistaa venäläiseen öljyyn samankaltaisia pakotteita kuin on kohdistettu jo venäläiseen hiileen, nostaa se Nummiaron mukaan öljyn maailmanmarkkinahintaa.

Toisaalta taas esimerkiksi koronatilanteen paheneminen Kiinassa voi Nummiaron mukaan pudottaa öljyn hintaa samoin kuin talousmahtien talouskasvun yskähtely.

– Tässä on nyt paljon epävarmuutta sekä taloudessa että politiikassa, Nummiaro sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka