Suomi karkottaa kaksi Venäjän suurlähetystön henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä

Suomi karkottaa kaksi Venäjän suurlähetystön lähetettyyn henkilökuntaan kuuluvaa ihmistä. Lisäksi yhden Venäjän suurlähetystön työntekijän viisumin jatko on evätty.

Asiasta linjattiin perjantaina tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan eli tp-utvan kokouksessa.

Ulkoministeriö ilmoittaa asiasta Venäjän suurlähettiläälle. Ulkoministeriön itäosaston osastopäällikkö Marja Liivala kertoo STT:lle, että karkotettujen täytyy poistua maasta 14 vuorokauden kuluessa.

Liivala ei ota kantaa siihen, kuinka korkeassa asemassa karkotetut suurlähetystössä ovat, tai miksi päädyttiin juuri kahden henkilön karkottamiseen. Hänen mukaansa se lukumäärä on katsottu sopivaksi.

Venäjä on perinteisesti reagoinut suurlähetystöjensä henkilökunnan jäsenten karkottamisiin vastaavalla määrällä karkotuksia.

Suomi liittyy EU-maiden karkotusrintamaan

Useat EU-maat ovat karkottaneet viime päivinä venäläisdiplomaatteja reaktiona Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Etenkin viime viikonloppuna Ukrainan Butshassa venäläisjoukkojen vetäytymisen jäljiltä paljastuneet, sotarikoksiksikin luonnehditut siviilien surmaamiset saivat aikaan karkotusaallon.

Alkuviikosta EU-maat karkottivat kahdessa päivässä yli 200 venäläistä diplomaattia tai lähetystön työntekijää. Karkottajien joukossa olivat kolme venäläistä karkottanut Ruotsi ja 15 venäläistä karkottanut Tanska, jonka mukaan sen karkottamat olivat tiedustelu-upseereja ja harjoittaneet vakoilua Tanskan maaperällä. Saksa karkotti 40 ja Ranska 35 venäläistä.

Aiemmin tällä viikolla pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että karkotusasiasta täytyy keskustella myös Suomessa. Sittemmin EU-maista venäläisten karkotuksia ovat tehneet myös Kreikka ja Itävalta, ja EU:n ulkopuolisista maista Montenegro ja Japani.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomen toimenpide vastaa muiden EU-maiden tekemiä toimia. Valtioneuvosto toteaa myös karkotuspäätösten kuuluvan kansalliseen päätösvaltaan, minkä myötä kukin jäsenmaa toimii oman tilannearvionsa mukaan.

Edellinen julkinen karkotus reaktiona Salisburyn iskuun

Suomen perinteinen linja on, ettei karkotuksista kerrota aktiivisesti julkisuudessa. Siinä, missä esimerkiksi jotkut toiset länsimaat saattavat kertoa vaikkapa vakoiluun syyllistyneiden henkilöiden karkotuksista, Suomella on ollut tapana vaieta näistä.

Viimeksi Suomi on Liivalan mukaan kertonut julkisuuteen karkotuspäätöksestä vuonna 2018. Tuolloin Suomi karkotti yhden venäläisen vastatoimena Britannian Salisburyssä tehtyyn hermomyrkkyiskuun. Päätös oli poliittinen tuenosoitus, jossa Suomi seisoi yhteisessä EU-rintamassa.

Perjantaina tp-utvassa keskusteltiin myös laajemmin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Tp-utva käsitteli myös ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka