Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Venäjä avasi rikostutkinnan Mariupolin synnytyssairaalan pommituksesta materiaalia jakaneesta toimittajasta – Venäjä on kiristänyt entisestään otteitaan niin mediasta kuin kansalaisjärjestöistäkin

Venäjällä tutkintaviranomaiset ovat avanneet rikostutkinnan toimittajasta ja entisestä duuman jäsenestä Aleksandr Nevzorovista, koska tämä on Venäjän mukaan levittänyt "väärää tietoa" maan armeijan toimista.

Venäjän ulkopuolella asuvaksi uskottu Nevzorov julkaisi sosiaalisen median kanavissaan tietoa Venäjän armeijan pommituksen kohteeksi joutuneesta Mariupolin synnytyssairaalasta Ukrainassa. Venäjän mukaan tieto on "vääristeltyä".

Venäjän tekemä pommitus sairaalaan muutama viikko sitten järkytti monia. Iskussa kuoli raskaana ollut nainen ja tämän syntymätön lapsi.

Muun muassa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tuomitsi teon järkyttäväksi ja kehotti päättämään silmittömän väkivallan.

Venäjä taas on kiistänyt pommittaneensa Mariupolin synnytyssairaalaa ja väittänyt, että sairaala olisi todellisuudessa ollut "radikaalien käyttämä sotilaskohde".

Venäjä hyväksyi hiljattain lain, jonka johdosta niin kutsuttua väärää tietoa maan armeijasta levittävä henkilö voidaan tuomita 15 vuoden vankeuteen.

Tiistaina maan duuma hyväksyi lakiehdotuksen, jossa myös ulkomailla "väärän tiedon levittämisestä Venäjän toimista" voi saada 15 vuoden tuomion.

Laki tarvitsee vielä parlamentin ylähuoneen ja presidentti Vladimir Putinin allekirjoituksen ennen lopullista hyväksyntää.

Yhdelle Venäjän harvoista riippumattomista lehdistä varoitus

Tiistaina Venäjän mediaa valvova viestintäviranomainen Roskomnadzor antoi myös Novaja Gazeta -lehdelle varoituksen. Varoituksen pelättiin ennakoivan lehden sulkemista, sillä jos viestintäväline saa kaksi varoitusta viranomaisilta vuoden aikana, se voidaan sulkea oikeuden päätöksellä.

Varoitus koski lehden uutisessa mainittua kansalaisjärjestöä, jota lehti ei ollut nimennyt "ulkomaalaiseksi agentiksi" Venäjän lain mukaisesti. Roskomnadzor ei maininnut, mistä järjestöstä on kyse.

Venäjällä on voimassa laki, jonka mukaan esimerkiksi ulkomaista rahoitusta saavien, poliittisiksi katsottujen kansalaisjärjestöjen täytyy rekisteröityä ulkomaisiksi agenteiksi. Laki koskee myös tiedotusvälineitä tai toimittajia.

Novaja Gazeta on yksi harvoista riippumattomista sanomalehdistä, joita Venäjällä on jäljellä. Myös sen raportointia Ukrainan sodasta on kuitenkin estetty, eikä se käytännössä raportoi sodasta.

Aiemmin tässä kuussa lehti ilmoitti poistavansa Ukrainan sotaa koskevaa sisältöään ja työskentelevänsä "sensuurin" alaisena.

Lehden päätoimittaja Dmitri Muratov sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon. Hän ilmoitti tiistaina lahjoittavansa palkintonsa huutokaupattavaksi auttaakseen ukrainalaispakolaisia.

Niin sosiaalista kuin perinteistä mediaa rajoitettu

Venäjä on rajoittanut median toimintaa runsaasti sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan. Eilen Venäjä kielsi Facebookin ja Instagramin toiminnan maassa ääriliikehdintään liittyvän sisällön perusteella.

Venäjä on myös sulkenut lukuisia tiedotusvälineitä tai rajoittanut pääsyä niiden nettisivuille. Rajoitukset koskevat useita kotimaisia ja ulkomaisia medioita, jotka ovat uutisoineet Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan venäjäksi muusta kuin Venäjän virallisesta näkökulmasta.

Estettyjen sivustojen joukossa ovat muun muassa BBC, kansalaisjournalistien Bellingcat-ryhmän sivusto, venäjänkielinen israelilaissivusto sekä Permdaily.ru-sivusto.

Lakkautettaviksi taas on määrätty muun muassa riippumattomat radio- ja tv-kanavat Dozhd ja Eho Moskvy.

Korkein oikeus hylkäsi ihmisoikeusjärjestö Memorialin vetoomuksen

Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial kertoi tiistaina, että Venäjän korkein oikeus on hylännyt vetoomuksen, joka koski ryhmän lakkauttamispäätöstä. Maan korkein oikeus määräsi järjestön lakkautettavaksi joulukuussa.

Memorial pyysi Venäjän korkeimmalta oikeudelta, että lakkauttamispäätöksen toimeenpano keskeytettäisiin siksi aikaa, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee Memorialin asiasta tekemää valitusta.

Järjestön väitetään rikkoneen järjestelmällisesti niin kutsuttua ulkomaisten agenttien lakia.

Memorialin mukaan lakkauttamishanke on poliittinen.

Vuonna 1989 Memorial oli Neuvostoliiton jälkeisen demokratisoitumisen symboli, ja järjestö on muun muassa kertonut diktaattori Josif Stalinin aikaisista puhdistuksista sekä kampanjoinut poliittisten vankien puolesta.