Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

YK tyrmäsi väitteet Yhdysvaltain ja Ukrainan biologisten aseiden ohjelmasta, Siviilejä evakuoitu vaihtelevalla menestyksellä – seurasimme sodan 15. päivää

Tässä jutussa seurataan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hetki hetkeltä. Näet tuoreimmat tiedot päivittämällä jutun.

23.07 Päätämme seurannan tältä päivää. Huomiseen!

23.03 Uutistoimisto AFP: Yhdysvaltojen mukaan Valko-Venäjän hyökkäyksestä ei merkkejä. Asiasta kertoi Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottaja John Kirby. Hän ei kuitenkaan poissulje hyökkäyksen mahdollisuutta myöhemmin.

22.58 Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba sanoo, että Mariupolin satamakaupungin humanitaarinen katastrofi on nyt maapallon pahin.

Twitterissä hän kertoo, että kaupungissa on kuollut 12 päivän aikana lähes 1 600 siviiliä, joita on jouduttu hautaamaan jopa joukkohautoihin.

Kuleba sanoo tviitissään Ukrainan tarvitsevan lentokoneita pysäyttääkseen Venäjän sotarikokset.

22.37 YK tyrmäsi perjantaina väitteet Yhdysvaltain ja Ukrainan biologisia aseita koskevasta ohjelmasta. Maailmanjärjestön aseistariisunta-asioiden alipääsihteerin Izumi Nakamitsun mukaan YK ei ole tietoinen tällaisesta ohjelmasta.

Nakamitsu puhui YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa perjantaina.

Turvallisuusneuvosto oli koolla Venäjän pyynnöstä. Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja väitti, että Ukrainalla oli käytössään 30 laboratorion verkosto biologisten kokeiden tekemiseen.

Sekä Yhdysvallat että Ukraina ovat jo aiemmin kiistäneet tällaisten biologisia aseita tuottavien laboratorioiden olemassaolon.

Yhdysvaltain YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfield syytti Venäjää siitä, että ainoa syy turvallisuusneuvoston koollekutsumiseksi oli "valehtelu ja harhaanjohtavien tietojen levittäminen".

Britannian YK-lähettiläs Barbara Woodward puolestaan sanoi, että Venäjä on käyttänyt turvallisuusneuvostoa lausuakseen "sarjan villejä, täysin perättömiä ja vastuuttomia salaliittoteorioita".

YK:n tiedossa ei ole biologisia aseita koskevaa ohjelmaa Ukrainassa

22.35 Ukrainan viranomaiset kertovat, että evakuointikäytävien kautta on saatu evakuoitua Kiovan seudulta kolmen päivän aikana yli 22 000 ihmistä. Asiasta kertoo CNN.

Evakuointeja tehtiin Vorzelin, Hostomelin, Butšan ja Irpinin alueilta, joissa on viimepäivinä koettu laajoja tuhoja, kertoi Kiovan aluejohtaja Oleksei Kuleba. Ukrainan hallitus on kertonut lauantaina avaavansa uusia reittejä kaupunkeihin siviilien evakuoimiseksi.

Kiireellisin näistä olisi Borodjankan taajama, joka sijaitsee noin 25 kilometriä Kiovasta koilliseen. Sitä on pommitettu perjantaina samalla, kun venäläiset yrittivät piirittää pääkaupunkia pohjoisesta.

Harkovan läheisestä Izjum-kaupungista yritettiin myös tänään evakuoida ihmisiä, mutta venäläiset miehittäjät häiritsivät tätä ratkaisevasti. Asiasta kertoi Harkovan kuvernööri Oleh Synehubov Telegramissa. Tämän lähteen mukaan evakkobusseja kohden pommitettiin, ja että pommituksista olisi jäänyt ajoneuvoihin todistettavia jälkiä. Linja-auto palasivat turvallisesti kuitenkin takaisin lähtöpaikkaansa.

22.15 Ukrainan toiseksi suurinta kaupunkia Harkovaa puolustava 21-vuotias ukrainalainen luutnantti Jevgen Gromadsky kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle venäläissotilaiden käyttävän valkoisen liputuksen -taktiikkaa. Asiasta uutisoi Suomessa Ilta-Sanomat.

– Ensin he nostavat valkoisen lipun ja tulevat lähemmäs meitä. Kun alamme lähestyä heitä ottaaksemme heidät sotavangeiksi, he alkavat tulittaa miehiämme, Gromandsky kertoi.

Heiluteltava valkoinen lippua käytetään sodankäynnissä antautumisen merkkinä. Myös vihollista lähestyvät aseettomat neuvottelijat kantavat valkoista lippua.

21.44 Kasvava venäläisviha on turvallisuusuhka, kirjoittaa Itä-Euroopan historian dosentti Simo Mikkonen.

– Toistaiseksi esimerkiksi Suomessa venäjänkielinen vähemmistö on integroitunut hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Venäläisvihan kasvu kuitenkin tukee Putinin viestiä siitä, että pohjimmiltaan länsimaissa vihataan venäläisiä ja länsimaiden tavoitteena on tuhota venäläiset ja venäläinen kulttuuri.

Lue juttu kokonaisuudessaan tästä.

Kasvava venäläisviha on turvallisuusuhka

21.10 Pääkaupunkia Kiovaa uhkaa joutuminen piiritetyksi. Venäläisten panssarivaunut ovat liikkeessä kaupungin pohjoisilla ja läntisillä alueilla, kertoi Ukrainan armeija. Joitakin Kiovan esikaupunkialueita on myös pommitettu voimakkaasti.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa etenivät perjantaina yhä lännemmäs venäläisten pommitettua kaupunkeja Länsi-Ukrainassa osuen Lutskiin, Ivano-Frankivskiin ja Lviviin. Iskuista kertoivat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC ja brittilehti Guardian.

Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan Venäjä on vahvistanut iskut. Moskovan puolustusviranomaisten mukaan heidän pitkän kantaman hyökkäyksensä iskivät sotilaslentokenttiin Länsi-Ukrainan kaupungeissa.

BBC:n mukaan Lutskin iskuissa kuoli kaksi ukrainalaista sotilasta ja haavoittui kuusi. BBC perustaa tietonsa paikallisen aluehallinnon johtajan lausuntoon.

Alla tilannepäivitystä Kiovan keskusrautatieasemalta, joka on tällä hetkellä pääasiallinen pakoreitti evakuoitaville siviileille. Tviitin on jakanut ukrainalainen verkkomedia Kyiv Independent.

21.04 Piiritettynä olevan Mariupolin kaupungin pormestari kehotti perjantaina Turkkia puhumaan Venäjän kanssa, jotta maa lopettaisi hyökkäyksen kaupunkia vastaan.

Pormestarin neuvonantaja Petro Andrjushtshenko sanoi, että taistelut ovat siirtyneet kaupungin länsipuoliselle alueelle, missä sijaitsee muun muassa moskeija. Siellä kerrotaan olevan loukossa 86 turkkilaista, joista 34 on lapsia.

Alue on ollut suoran hyökkäyksen kohteena ensimmäistä kertaa.

– Meidän hallituksemme ei voi keskustella Venäjän hallituksen kanssa, joten toivomme Turkin hallituksen voivan puhua heille (venäläisille) näiden turkkilaisten kuten myös ukrainalaisten pelastamiseksi, Andrjushtshenko sanoi.

21.00 Lääkärit ilman rajoja -järjestö varoittaa, että Mariupolin tilanne on epätoivoinen ja päätymässä "sanoinkuvaamattomaksi tragediaksi", ellei välittömiin toimiin ryhdytä. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian uutistoimisto AFP:tä siteeraten.

– Sadat tuhannet ihmiset ovat kaikin mahdollisin tavoin piiritettyinä. Piiritykset ovat keskiaikainen käytäntö, joka on hyvästä syystä kielletty nykyaikaisilla sodan säännöillä, järjestön Sveitsin paikallisosaston johtaja Stephen Cornish kertoi AFP:lle.

Cornish korosti, että kansainvälisen oikeuden mukaan siviilejä on suojeltava, ja heidän perustarpeensa on täytettävä konfliktista huolimatta.

20.46 Ukrainan Mariupolissa on kuollut ainakin 1 582 siviiliä Venäjän pommitusten ja pitkittyneen saarron seurauksena, kertovat kaupungin viranomaiset uutistoimisto Reutersin mukaan.

Useimmat kaupungin asukkaat ovat olleet ilman sähköä, lämmitystä ja puhelinyhteyttä päivien ajan. Myös ruuasta ja käyttövedestä on pulaa. Kaupungista on yritetty evakuoida siviilejä sovittujen tulitaukojen aikana humanitaaristen käytäviä pitkin, mutta siinä epäonnistuen.

Kaupunkia pidetään strategisesti tärkeänä Venäjälle, sillä se yhdistäisi sen joukot Krimin niemimaalla ja kapinallisten miehittämillä alueilla Itä-Ukrainassa.

20.13 Venäjä on menettänyt kahden viikon aina yhdysvaltalaisviranomaisen mukaan arviolta 5 000-6 000 sotilasta Ukrainassa. Luku kattaa kuolleet. Haavoittuneiden määräksi arvioidaan puolestaan 15 000-18 000 venäläissotilasta.  Asiasta kertoo CBS News ja Suomessa sitä siteerasi ensimmäisenä Verkkouutiset.

Täsmälukuja on kuitenkin mahdotonta antaa. Kuolleiden määrä voi olla lähempänä 3 500:aa. Viranomaislähde pitää Venäjän tappioita merkittävänä, mutta nykyinenkin miehitys riittäisi hänen mukaansa Kiovan saartamiseen tulevan kahden viikon aikana.

Viranomaisarvion mukaan noin 2 000-4 000 ukrainalaissotilasta on kuollut Venäjän aloitettua hyökkäyksensä helmikuussa.

19.50 Uutistoimisto Reuters kertoo, että G7-ryhmän maat aikovat evätä Venäjältä sen suosituimmuuskohtelun. Se tarkoittaisi sitä, että Venäjä menettää etunsa Maailman kauppajärjestössä.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden taas totesi aiemmin perjantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa, että G7-maat varmistaisivat, ettei Venäjä saisi rahoitusta Kansainväliseltä valuuttarahastolta tai Maailmanpankilta.

19.45 Ukrainan strategisen viestinnän keskus uskoo, että Valko-Venäjä aloitta tänä iltana hyökkäyksensä Ukrainaan. Asiasta uutisoi The Guardian. Ukrainalaisviranomaiset odottavat, että isku alkaisi ennen kello yhdeksää. Suomi ja Ukraina ovat samalla aikavyöhykkeellä.

Aiemmin tänään Ukrainan ilmavoimat ja rajavartiolaitos väittivät venäläisten hävittäjien tulittaneen Valko-Venäjän aluetta Ukrainan ilmatilasta käsin. Ukrainan ilmavoimien mukaan kyseessä on provokaatio, jolla yritetään saada Valko-Venäjä vedetyksi mukaan sotaan Ukrainassa.

19.26 Posti on päättänyt lopettaa yhteistyön Teboilin kanssa. Posti on vahvistanut asian STT:lle. Asiasta uutisoi aiemmin Iltalehti.

Käytännössä päätös näkyy niin, että useat sadat Postin jakelu- ja kuljetusajoneuvot eivät enää tankkaa Teboililla. Posti selvittelee vielä muita mahdollisia käytännön toimia.

Useat yritykset ovat lopettaneet yhteistyön venäläistaustaisten yritysten kanssa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Teboil on venäläisen öljyjätti Lukoilin tytäryhtiö.

18.47 Venäläisjoukot ovat ampuneet yli 800 ohjusta helmikuussa alkaneen hyökkäyksensä aikana, kertoo Yhdysvaltojen puolustusviranomainen. Asiasta uutisoi CNN.

Lähteen mukaan puolet ohjuksista olisi laukaistu Ukrainan rajojen sisältä ja noin puolet Venäjältä sekä Valko-Venäjältä.

18.42 Ukrainan valtiollinen sähköverkko-operaattori Energoatom väittää, että venäläisjoukot yrittivät ottaa haltuunsa Zaporižžjan ydinvoimalan. Asiasta uutisoi The Guardian.

Venäjän joukot olivat kertoneet viime viikkoisen valloituksensa jälkeen ydinvoimalan henkilökunnalle, että laitos kuuluu nyt Venäjän valtion ydinvoimayhtiölle Rosatomille. Energotoamin johtaja Petro Kotin kertoi televisiohaastattelussa, että 10 Rosatomin viranomaista olisi yrittänyt ottaa laitoksen hallintaansa - siinä kuitenkin epäonnistuen.

Hän lisäsi, että voimalaitoksen ukrainalainen henkilökunta on erittäin painostavassa tilanteessa, sillä alueella on noin 500 aseistettua venäläissotilasta.

18.15 Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tviittasi tänään perjantaina puhuneensa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa. Zelenskyin mukaan osapuolet sopivat Ukrainan puolustuksen lisätuesta ja Venäjä-pakotteiden lisäämisestä.

18.01 Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi tiedotustilaisuudessa hetki sitten, että Yhdysvallat poistaa Venäjältä "most favoured nation" -statuksen. Tämä tarkoittaa, että Venäjän ja Yhdysvaltojen normaalit kauppasuhteet katkeavat.

Yhdysvallat kieltää esimerkiksi venäläisen alkoholin ja merenelävien tuonnin Yhdysvaltoihin. Lisäksi Yhdysvallat kieltää Bidenin mukaan luksustuotteiden viennin Venäjälle. Biden kertoi myös, että Yhdysvallat voisi pian määrä kovempia tullimaksuja venäläisille tuotteille, mikä lisäisi painetta Venäjän talouteen.

Yhdysvalloissa Biden ei pysty yksipuolisesti muuttamaan maansa kauppasuhteita Venäjän kanssa, vaan asiasta päättää maan kongressi, jossa sekä demokraattien että republikaanien edustajat ovat peräänkuuluttaneet kauppasuhteiden kumoamista.

Juttua täydennetty viimeisellä kappaleella kello 20.24.

Bidenin mukaan Yhdysvallat ja sen liittolaiset lopettavat normaalit kauppasuhteet Venäjän kanssa, EU peesaa Bidenin näkemyksiä

17.41 BBC:n ja brittilehti The Guardianin mukaan jo kolmas venäläinen kenraalimajuri on kuollut Ukrainassa. Asian ovat vahvistaneet lehtien mukaan "länsimaiden viranomaiset". Lähteet eivät nimeä kuollutta kenraalimajuria.

BBC muistuttaa, että aiemmin Ukrainan viranomaiset kertoivat, että kenraalimajuri Andrei Kolesnikov olisi kuollut Ukrainassa.

17.23 Venäjän viestintäviranomainen Roskomnadzor on ryhtynyt rajoittamaan pääsyä sosiaalisen median Instagram-palveluun Venäjän alueella. Viranomaisen mukaan palvelussa levitetään materiaalia, jossa kehotetaan väkivaltaan Venäjän kansalaisia, mukaan lukien sotilaita kohtaan.

Venäjän syyttäjäviranomaiset kertoivat aiemmin käynnistäneensä oikeustoimet Instagramin emoyhtiötä Metaa vastaan. Meta omistaa myös suositun Whatsapp-viestipalvelun, joka oli mediatietojen mukaan joutumassa niin ikään kiellettyjen listalle Venäjällä. Roskomnadzorin tiedotteessa ei kuitenkaan mainittu Whatsappia.

17.21 Ukrainan ilmavoimat ja rajavartiolaitos kertovat venäläisten hävittäjien tulittaneen Valko-Venäjän aluetta Ukrainan ilmatilasta käsin. Asiasta kertovat muun muassa brittilehti Guardian ja Ukrainan parlamentti. Tietoja ei ole vahvistettu puolueettomista lähteistä.

Ukrainalaislähteiden mukaan venäläiskone tai -koneet nousivat iltapäivällä ilmaan Valko-Venäjältä ja lensivät Ukrainaan, missä ne kääntyivät ja tulittivat rajan yli Valko-Venäjälle. Muun muassa Kopanin kylän kerrotaan joutuneen kohteeksi.

Ukrainan ilmavoimien mukaan kyseessä on provokaatio, jolla yritetään saada Valko-Venäjä vedetyksi mukaan sotaan Ukrainassa.

17.08 Ranskan Versailles'ssa pidetyssä epävirallisessa huippukokouksessa EU-maiden johtajat ovat linjanneet, että EU:n pitää vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta niin pian kuin mahdollista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vaatii, että EU:n on lopetettava presidentti Vladimir Putinin sodan rahoittaminen energiaostoilla.

EU-maat eivät kuitenkaan ole sopineet vielä venäläisenergian tuontikielloista tai asettaneet tarkkaa vuosilukua siihen, mihin mennessä venäläisenergiasta tulisi päästä eroon.

Osa EU-maista on varsin riippuvaisia venäläisenergiasta. Etenkin venäläisestä maakaasusta luopuminen on tietyille maille vaikea pala.

17.02 Venäjän hyökkäyksen jälkeen 2 395 Ukrainan kansalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomessa, tiedottaa Maahanmuuttovirasto.  Eilen torstaina 648 ukrainalaista haki kansainvälistä suojelua Suomesta. Valtaosa heistä haki tilapäistä suojelua.

Keskiviikosta alkaen suurin osa kansainvälistä suojelua hakeneista ukrainalaisista on hakenut tilapäistä suojelua ja ensimmäiset päätökset on jo tehty. Tilapäiseen suojeluun kuuluu oikeus työskennellä ja opiskella, kun lupa on myönnetty.

Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijaan. Maahanmuuttovirasto on lisännyt vastaanottokeskuksissa käytössä olevien majoituspaikkojen määrää. Vastaanottopaikkojen määrän lisäämisellä varaudutaan Ukrainasta paenneiden majoitustarpeen kasvuun Suomessa.

16.50 Presidentti Sauli Niinistö kertoo Twitterissä keskustelleensa Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin kanssa maiden turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. Niinistön mukaan hän tapaa Anderssonin kanssa tulevana maanantaina.

16.47 Politiikan ei tulisi olla perusteena kaupunkien katujen tai puistojen nimien vaihdoksista päätettäessä, toteaa Kotimaisten kielten keskus (Kotus) STT:lle.

Kotus perusteli aiemmin Twitterissä, ettei Helsingissä sijaitsevan Tehtaankadun nimeä tulisi muuttaa esimerkiksi Zelenskyinkaduksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan, sillä peruste muutokselle olisi poliittinen. Venäjän suurlähetystö sijaitsee kyseisellä kadulla.

Suunnitelluista paikannimistä sekä kaava- ja osoitenimistä päättävät kunnat itse. Valtuustoissa voidaan tehdä aloitteita nimimuutoksista ja mahdollisesti luoda myös painetta jonkin kohteen tietyllä tavalla nimeämisen hyväksi. Kotus antaa puolestaan valtakunnallisia suosituksia nimistönsuunnittelijoiden tueksi.

16.42 Kreml on julkaissut tiedotteen Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja presidentti Sauli Niinistön tämän päivän puhelusta. Tiedotteen mukaan Putin oli puhelussa kertonut yksityiskohtaisesti Venäjän "erityisoperaation" syyt ja tavoitteet sekä kertoneen, että neuvottelut Ukrainan edustajien kanssa ovat kesken. Tiedotteessa toistetaan propagandaa siitä, että erityisoperaation syy olisi Donbassiin suojeleminen.

Tiedotteessa todettiin lisäksi, että presidentit ovat kiinnittäneet erityistä huomiota humanitaarisiin kysymyksiin ja toimiin siviiliväestön turvallisuuden varmistamiseksi sekä kysymyksiin, jotka liittyvät siviilien evakuoimiseen.

16.33 Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuoreen kyselyn mukaan nostanut reserviupseereiden Nato-kannatuksen ennätyskorkeaksi.

Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) tuoreen kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt hieman yli 83 prosenttia reserviupseereista. Naton vastustajien osuus on yhdeksän prosenttia ja kannastaan epävarmoja on vajaat kahdeksan prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannattajien määrä on noussut jopa liki 19 prosenttiyksiköllä aiemmasta kyselystä, joka tehtiin vastikään eli helmikuun loppupuolella (16.–28.2.).

RUL:n jäsenkysely toteutettiin jäsenille sähköpostilla 7.–11. maaliskuuta. Kyselyyn vastasi lähes 5 000 jäsentä.

Reserviupseereista jo yli 80 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä

16.11 Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kritisoinut kovin sanoin Venäjän ilmoitusta, jonka mukaan syyrialaiset ja muut Lähi-idästä tulevat vapaaehtoiset saavat taistella Venäjän puolesta Ukrainassa.

Zelenskyin mukaan Venäjä on päättänyt palkata palkkasotureita Ukrainan kaupunkeja vastaan. Tulossa on hänen mukaansa "murhaajia" Syyriasta eli maasta, jossa kaikki on tuhottu.

Zelenskyin videolausunto julkaistiin Telegram-viestipalvelussa.

16.06 Venäjän presidentti Vladimir Putin on väittänyt perjantaina, että länsimaiden asettamat talouspakotteet itse asiassa vahvistavat Venäjän ja Valko-Venäjän taloudellista sekä teknologista itsenäisyyttä ja omavaraisuutta. Asiasta kertoo esimerkiksi CNN.

– Viimeisimmät vuodet ovat osoittaneet, että lännen asettaessa pakotteita me haalimme uutta osaamista ja ennallistamme vanhaa uudelle tasolle, Putin totesi alkusanoissaan tavattuaan Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan kanssa.

Putin kertoi lisäksi, että hän uskoo valtioiden selviävän yhdessä läpi vaikeista ajoista. Lukašenka myötäili tätä näkemystä sanoen, että Valko-Venäjällä on kaikki mitä se tarvitsee talouspakotteiden vaikutuksista selvitäkseen.

15.48 Tutkivaan journalismiin ja venäläisiin turvallisuuspalveluihin erikoistunut toimittaja Andrey Soldatov väittää Twitterissä lähteisiinsä vedoten, että Venäjän turvallisuuspalvelun ulkomaantiedustelun johtaja Sergei Boseda olisi asetettu kotiarestiin.

Soldatovin mukaan presidentti Vladimir Putin vaikuttaa olevan erittäin tyytymätön turvallisuuspalvelun tuloksiin Ukrainassa ja tämän seurauksena Boseda sekä osaston varajohtaja Anatoli Bolyukh olisi asetettu arestiin.

Asialle ei ole saatu varmistusta muista lähteistä.

Venäläistoimittajan mukaan Venäjän turvallisuuspalvelun johtaja asetettu kotiarestiin – "Päitä tulee putoamaan lisää"

15.42 Pääministeri Sanna Marin tapaa Saksan Liittokansleri Olaf Scholzin Berliinissä ensi viikon keskiviikkona, tiedottaa Valtioneuvoston kanslia.

Pääministeri Marin ja liittokansleri Scholz keskustelevat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämisestä sekä EU:n talous- ja energiapolitiikasta.

Pääministeri Marin vierailee ensi viikolla Berliinissä

15.28 Presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat käyneet puhelinkeskustelunsa. Yksinomaan Ukrainan sotaan keskittyneessä keskustelussa Niinistö painotti Ukrainassa pahenevaa katastrofia ja syvää inhimillistä kärsimystä, joka vaikuttaa voimakkaasti myös läntiseen mielipiteeseen. Puhelun sisällöstä tiedotti Tasavallan presidentin kanslia.

Niinistö korosti keskustelussa tarvetta saada aikaan välitön tulitauko ja taata siviilien turvallinen evakuointi humanitäärisiä käytäviä pitkin. Lisäksi Niinistö kiinnitti huomiota Ukrainassa olevien ydinvoimalaitosten turvallisuuteen. 

Presidentti Niinistö kertoi aiemmin päivällä käymästään keskustelusta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa ja toi jälleen esiin presidentti Zelenskyin valmiuden keskustella suoraan presidentti Putinin kanssa.

Niinistö keskusteli Putinin kanssa Ukrainan inhimillisestä kärsimyksestä, puhelu kesti tunnin

15.11 Venäjä aikoo estää sosiaalisen median palveluiden Whatsappin ja Instagramin käytön maassa, kertovat brittilehti Guardian sekä Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan Venäjän valtakunnallinen syyttäjänvirasto on lisäksi hakenut Facebookin ja Instagramin emoyhtiön Metan nimeämistä "äärijärjestöksi" ja sen toiminnan kieltämistä Venäjällä.

Venäjän hallinto on jo aiemmin päättänyt estää Facebookin ja Twitterin toimintaa maassa.

Reserviupseereista jo yli 80 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä

14.52 Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo, että Venäjän ja Ukrainan välisissä neuvotteluissa on tapahtunut joitain "positiivisia liikahduksia". Putin kertoi asiasta Valko-Venäjän johtajalle Aljaksandr Lukashenkalle heidän tapaamisessaan tänään.

Putinin mukaan neuvotteluja Venäjän ja Ukrainan välillä käydään nyt lähes päivittäin. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan reilut kaksi viikkoa sitten.

14.49 Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi, että kukaan tuskin odottaa mitään läpimurtoa Niinistön ja Putinin välisestä puhelinkeskustelusta. Hän luonnehtii sitä ennemminkin kanavien auki pitämiseksi, eräänlaiseksi tunnelmien tunnusteluksi ja haisteluksi.

– Keskustelun fokus on varmastikin sodassa: sodan seurauksissa, sodan lopettamisessa tai vähintään humanitäärisen puolen ottamisessa huomioon ja siinä, että konflikti ei laajene.

Forsberg ei usko, että mikään muu aihe nousee esille, vaikka muista kuin konfliktiin liittyvistä asioista jutteleminen saattaisikin pehmentää ilmapiiriä.

Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on keskustellut Putinin kanssa myös sen jälkeen, kun Venäjä laajensi sotatoimiaan Ukrainassa. Niinistölle puolestaan keskustelu on ensimmäinen Putinin kanssa sodan laajentumisen jälkeen.

– Ei niillä keskusteluilla varmaan voida saavuttaa mitään sen isompaa, jos ei ole aitoa valmiutta edistää joitakin asioita. Sotaankin kuitenkin kuuluu aina diplomatia siellä taustalla.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola totesi Twitterissä niin ikään, että Niinistön puhelu Putinille koskee sotaa.

– Mielestäni ei siis kannata ylitulkita puhelua muuna kuin tien etsimisenä edes rohtuseen humanitääristä turvaa Ukrainassa, ukrainalaisille, tämä kaiken keskiössä, hän tviittasi.

14.22 Britannia on tänään määrännyt uusia pakotteita yhteensä 386:lle Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman jäsenelle. Pakotteet kohdistuvat jäseniin, jotka äänestivät helmikuussa Itä-Ukrainassa sijaitsevien Luhanskin ja Donetskin alueiden itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Britannian ulkoministeriön mukaan alueiden tunnustaminen tarjosi Venäjälle tekosyyn sodan aloittamiselle.

Pakotteiden kohteeksi joutuneet duuman jäsenet eivät voi enää matkustaa Britanniaan. He eivät myöskään pääse käsiksi Britanniassa omistamiinsa varoihin.

14.12 Monialayhtiö Aspon Ukrainassa sijaitsevia varastoja on tuhoutunut Venäjän sotatoimissa, yhtiö kertoo. Varastojen tuhoutumisen yhteydessä ei ole aiheutunut henkilövahinkoja, mutta tuhoutuneen vaihto-omaisuuden arvo on noin 3–4 miljoonaa euroa. Aspo aikoo jatkaa liiketoimintaansa Ukrainassa ja on järjestänyt paikallisille työntekijöille kuljetuksia Puolaan ja Romaniaan.

Aspo ilmoittaa samalla aikovansa sopeuttaa liiketoimintaansa Venäjällä. Konserniin kuuluvan ESL Shippingin Venäjän-liiketoiminta keskeytyy pääosin lähipäivien aikana.

14.06 Presidentti Sauli Niinistö vastasi Ukrainan presidentti Zelenskyin aiemmin lähettämään tviittiin presidenttien tämänpäiväisen puhelinkeskustelun jälkeen.

– Minulla on paljon kunnioitusta teitä kohtaan, herra presidentti. Kiitos avoimesta keskustelustamme. Teen parhaani rauhan eteen, kirjoitti Niinistö

14.03 Harkovassa on tuhoutunut 48 koulua, kertoo kaupungin pormestari Reutersin mukaan. Kaupunki on ollut hänen mukaansa säälimättömän pommituksen kohteena.

13.40 Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoittaa uutistoimisto AFP:lle antamassaan haastattelussa, ettei Nato saa antaa Venäjän hyökkäyksen levitä sodaksi sotilasliiton ja Venäjän välille. Stoltenberg tyrmäsi myös jälleen Ukrainan toiveen lentokieltoalueen perustamisesta maan ylle.

Stoltenbergin mukaan sotilasliitolla on velvollisuus estää konfliktin leviäminen Ukrainan rajojen ulkopuolelle. Hänen mukaansa lentokieltoalueen perustaminen johtaisi sotaan Naton ja Venäjän välille ja aiheuttaisi tarpeetonta kuolemaa ja tuhoa.

13.39 Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei odota paljoakaan Suomen ja Venäjän presidenttien puhelinkeskustelulta.

– En usko, että sillä voidaan auttaa tilannetta Ukrainassa. Ei ole odotettavissa mitään suurta muutosta tilanteeseen, Moshes sanoo STT:lle.

Presidentti Sauli Niinistö aikoo tänään keskustella puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Niinistö kertoo tehneensä aloitteen puheluun.

Muun muassa Venäjän ja EU:n suhteita tutkinut Moshes uskoo, että presidenteillä on liuta asioita keskusteltavana. Tärkeimpinä ovat Ukrainan tilanne ja yleinen turvallisuustilanne Euroopassa. Huoli Ukrainan humanitaarisesta tilanteesta noussee myös esille, mutta on eri asia pystyykö Niinistö mitenkään vaikuttamaan Putiniin asiassa.