Historiallinen tapaus ja eräänlainen kotiinpaluu – Albert Edelfeltin ensimmäinen yksityisnäyttely avautuu Pariisissa

Leikkiviä poikia rannalla, Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä ja Kuningatar Blanka vierailevat Pariisissa, kun taidemuseo Petit Palais'ssa esitellään läpileikkaus suomalaistaitelija Albert Edelfeltin uraan.

Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari kuvaa näyttelyä historialliseksi tapaukseksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Edelfeltin teokset on koottu Ranskassa retrospektiiviksi yksityisnäyttelyyn.

– Hänen soolonäyttelyitään on kyllä ollut Pohjoismaissa, mutta tämä on ensimmäisen Keski-Eurooppaan suuntautuva näyttely, mikä totta kai on historiallista, Sakari kertoo Pariisissa näyttelyn avajaisten alla.

Tällä viikolla avautuva näyttely on tavallaan kotiinpaluu: Edelfelt vietti Pariisissa parikymmentä vuotta 1800-luvun lopulla. Kaupungilla ja sen taiteilijayhteisöllä oli merkittävä vaikutus Edelfeltin taiteeseen.

Pariisista saadut vaikutteet veivät Edelfeltin historiallisten aiheiden kuvaajasta ulkoilmamaalauksen ja impressionismin pariin.

Hyvin verkostoitunut Edelfelt toimi myös tienraivaajana muille suomalaistaitelijoille Pariisissa. Sakari nostaa esimerkeiksi Magnus Enckellin ja Helene Schjerfbeckin, jotka työskentelivät Edelfeltin ateljeessa.

Aikanaan tunnettu nimi

Yli sata teosta käsittelevässä näyttelyssä on esillä taidemuseo Ateneumin seiniltä tutut Edelfeltin (1854–1905) rakastetuimmat teokset, mutta mukana on myös harvemmin nähtyjä teoksia yksityisistä kokoelmista niin Suomesta kuin ulkomailta.

Sakari arvioi, että nykypäivän Ranskassa Edelfeltiä ei juurikaan tunneta laajalti, koska taiteilijan teoksia ei ole ennen tätä näyttelyä esitelty vastaavassa mittakaavassa. Petit Palais'n näyttely tuo Edelfeltin nyt paraatipaikalle, joten tunnettavuus saattaa jälleen kasvaa.

Omana aikanaan Edelfelt oli tunnettu nimi Ranskan taidepiireissä. Edelfelt esitteli teoksiaan säännöllisesti Pariisin salongissa ja hän sai myös taidepalkintoja.

– Hänet on koettu ikään kuin täysin ranskalaiseksikin taitelijaksi, Sakari pohtii.

Petit Palais'n näyttelyssä keskeiseen rooliin on nostettu Edelfeltin maalaama tiedemies Louis Pasteurin muotokuva, joka esiteltiin Pariisin salongissa vuonna 1886. Pasteurin muotokuvaa voi pitää Edelfeltin kansainvälisenä läpimurtoteoksena.

Ensimmäisen rokotteen vesikauhuun kehittänyt Pasteur oli tuohon aikaan merkkihenkilö Ranskassa. Edelfelt kuvasi Pasteurin työnsä äärellä, ja muotokuva sai hyvän vastaanoton.

Kyltti ateljeen eteen

Petit Palais'n Edelfelt-näyttelyn taustalla on vuosien työ, ja Ateneum on ollut mukana tuottamassa näyttelyä. Sakari arvioi, että näyttelyn eteen on tehty töitä kolmisen vuotta. Ensimmäiset askeleet oli otettu jo ennen kuin Sakarista tuli Ateneumin museonjohtaja vuonna 2018.

Sakari kertoo, että kevään aikana on myös tavoitteena saada Pariisiin Avenue de Villiers'lle Edelfeltin nimikyltti rakennukseen, jossa taiteilijan ateljee aikanaan sijaitsi.

Ateljee on edelleen olemassa ja taitelijakäytössä. Lupaprosessi kyltin kiinnittämiseksi on vielä kesken.

Edelfeltin näyttely on esillä Petit Palais'ssa heinäkuuhun asti. Sieltä näyttely jatkaa matkaansa Ruotsiin Göteborgiin, ja Göteborgin jälkeen näyttely saapuu myös Helsinkiin.

Edelfelt ei ole ainoa suomalainen taiteilija, jonka teoksia on esillä Pariisissa tänä keväänä.

Tällä viikolla Pariisissa avautuu nimittäin Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) teoksia esittelevä näyttely Musee Jacquemart-Andressa. Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa espoolaisen Gallen-Kallelan museon kokoelmista.

Sota keskeytti näyttelyvalmistelut

Gallen-Kallelan teoksia oli määrä nähdä tänä keväänä myös Moskovassa, sillä Ateneum oli pitkään valmistellut Gallen-Kallela-näyttelyä yhteistyössä Tretjakovin gallerian kanssa.

Tretjakovin galleria on yksi Venäjän merkittävimmistä museoista.

Ukrainan sodan vuoksi näyttelyhanke kuitenkin keskeytettiin ja teosten laina Venäjälle peruttiin. Moskovaan oli tarkoitus viedä esille muun muassa Gallen-Kallelan Kalevala-teoksia.

Museonjohtaja Sakari kuvaa tilannetta kaikin puolin surulliseksi. Venäjän sotatoimien vuoksi Ateneum ei voi luottaa siihen, että teosten turvallisuus olisi taattu.

– Meidän täytyy huolehtia kalliiden taideaarteidemme turvallisuudesta. Ne ovat kansallisaarteitamme siinä mielessä, että ne ovat korvaamattomia, Sakari sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka