Suomalaisten maatalousyrittäjien tulot jyrkässä laskussa – sota Ukrainassa nostaa viljan hintaa maailmanmarkkinoilla, mutta suomalaisen maanviljelijän ahdinkoa se ei helpota

Suomalaisten maatalousyrittäjien tulot ovat jyrkässä laskussa. Luonnonvarakeskus arvioi, että maatalousyrittäjien yrittäjätulot ovat tänä vuonna enää puolet kahden vuoden takaisista luvuista. Vuonna 2020 yrittäjätulot olivat keskimäärin 20 000 euroa, kun tänä vuonna ne jäävät noin 10 000 euroon.

Tulojen puolittumisen taustalla on viime vuoden heikko satokausi sekä tuotantopanosten hintojen nousu. Tuotantopanoksiin kuuluvat kaikki raaka-aineet ja tuotteet, joita yrittäjä hankkii maatalouden pyörittämistä varten.

Sota Ukrainassa tuo asiantuntijoiden mukaan lisää vaikeuksia Suomen maatalouteen ja viljelijöiden toimeentuloon, eivätkä suomalaisviljelijät juuri hyödy viljatuotteiden nopeasta hintapiikistä. Viljatuotteiden hinta on kasvanut yli kolmanneksen jo ennen sotaa.

Sodan vaikutukset tulevat näkymään Pellervon taloustutkimuksen vanhemman maatalousekonomisti Päivi Kujalan mukaan kaikilla maatalouden osa-alueilla.

– Esimerkiksi lannoitteiden hinnat tulevat nousemaan entisestään. Esimerkiksi typpilannoitteiden valmistuksessa käytetään maakaasua, jonka saatavuus tulee heikkenemään kriisin seurauksena, Kujala sanoo.

Typpilannoitetta käytetään Kujalan mukaan paljon, sillä se on yksi maatalouden pääravinteista. Esimerkiksi typpilannoite urean hinta on yli kaksinkertaistunut vuodessa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Myös energian ja öljyn hinnan nousu tulee vaikuttamaan negatiivisesti maatalouteen, sillä esimerkiksi lämmityskustannukset ja maatalouskoneiden käyttö- ja huoltokustannukset kasvavat. Öljystä valmistetaan myös muovia, jota tarvitaan maataloudessa edelleen paljon Kujalan mukaan.

Huono satokausi rajoittaa viljan vientiä ulkomaille

Viljan hintojen noususta ei ole Kujalan mukaan tällä hetkellä hyötyä suomalaisille viljelijöille.

– Meillä ei ole ylimääräistä viljaa myytäväksi viime vuoden huonon sadon takia, Kujala sanoo.

Viljan hinta saattaa pysyä korkeana myös ensi kesänä. Seuraavan sadon määrää on kuitenkin Kujalan mukaan vaikea ennustaa. Vaikka kasvuolosuhteet olisivat hyvät, eivät maatilat välttämättä pysty tuottamaan tavanomaista määrää viljaa. Korkea lannoitteiden hinta voi johtaa viljelypinta-alojen pienentämiseen ja satotasojen heikentymiseen.

– Hyötyjiä ovat nyt ne maat, joilla oli vahva viljasato viime vuonna. Esimerkiksi Australialla oli hyvä satokausi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan kasvinviljelystilat ovat voineet hyötyä viljan hinnannoususta. Valtaosa Suomen maatiloista on kuitenkin kotieläintiloja, joille vilja on kustannus. Heikon satokauden jälkeen nämä tilat ovat joutuneet ostamaan kallista viljaa rehuksi eläimille.

Niemen mukaan suurin osa Suomen vientiviljasta on ollut perinteisesti rehuviljaa.

– Viljasta olisi kysyntää nyt esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, mutta he haluavat leipävehnää, Niemi sanoo.

Viljan saatavuus Suomessa ei tule kärsimään sodasta

Maataloustuotteiden hinnat ovat nousseet huomattavasti jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Viljatuotteiden hinnat ovat nousseet Niemen mukaan maailmaanlaajuisesti noin kolmanneksen syksystä 2020. Myös muiden maataloustuotteiden hinnat ovat nousseet lähes yhtä paljon.

Ukraina on yksi merkittävimmistä viljan ja maissin vientimaista. Maahan kohdistunut hyökkäys tulee Niemen mukaan nostamaan viljan hintaa maailmanmarkkinoilla.

– Suomi ei kuitenkaan tuo merkittäviä määriä viljaa Ukrainasta. Olemme hyvin omavaraisia esimerkiksi ohrassa, kaurassa ja vehnässä, Niemi sanoo.

– Sen sijaan öljykasveja kuten rapsia viljellään Suomessa vähemmän. Niitä kuitenkin tuodaan Suomeen pääasiassa EU-maista.

Vaikka viljojen saatavuudessa ei tule olemaan ongelmaa, tuotteiden hinnat nousevat maailmanmarkkinoiden mukana. Elintarvikkeiden hinnannousu tulee kuitenkin olemaan Niemen mukaan maltillista.

Arvostus kotimaista ruoantuotantoa kohtaan voi kasvaa

Kujala ja Niemi arvioivat tilanteen synkäksi kotimaiselle maataloudelle, mutta tilanne ei ole toivoton.

– Maito- ja lihatuotteiden omavaraisuusaste on tällä hetkellä hyvä, samoin viljojen. Keskeistä on ylläpitää huoltovarmuutta ja kotimaista ruoantuotantoa. Kujala sanoo.

Molemmat asiantuntijat sanovat, että tilanne voi lisätä suomalaisten arvostusta omaa ruoantuotantoa kohtaan.

– Vaikka arvostus kasvaisi, se ei kuitenkaan lohduta maatalousyrittäjiä. Sen pitäisi näkyä myös heidän saamassaan yrittäjätulossa, Niemi sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka