Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Aikaikkuna ilmastonmuutokseen sopeutumiselle on vielä auki, mutta pienenee nopeasti

Toimilla ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on kiire, koska sopeutuminen ja ilmaston kannalta kestävä kehitys vaikeutuu maapallon keskilämpötilan nousun myötä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n uusimman ilmastoraportin juuri julkaistu toinen osa keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja siihen sopeutumiseen.

Raportin viesti päättäjille on se, että ilmastonmuutos on suora ja välitön uhka ihmisten hyvinvoinnille. Raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa miljardien ihmisten elämään ympäri maailman, vaikka riskejä on yritetty vähentää. Erittäin haavoittuvissa olosuhteissa asuu tällä hetkellä yli kolme miljardia ihmistä.

Lämpöaallot, kuivuus ja tulvat ovat heikentäneet miljoonien ihmisten ruoka- ja vesiturvaa erityisesti Afrikassa, Aasiassa, Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä pienillä saarilla.

– Toinen äärettömän tärkeä viesti on, että aikaikkuna korjauksille on vielä olemassa, mutta se pienenee nopeasti, kuvaa raportin viestiä yksi sen kirjoittajista, dosentti Tero Mustonen. Mustonen puhui raportin kansallisessa julkistustilaisuudessa maanantaina.

Mustosen mukaan yli puolet eläinlajeista on liikkeellä ilmaston muuttumisen vuoksi. Lajit siirtyvät kohti napa-alueita ja vuoristoon, koska niissä on viileämpää.

– Maapallo asettuu uuteen positioon, Mustonen kuvailee.

Jossain vaiheessa sopeutuminen ei enää onnistu

Tällä hetkellä toteutuneet sopeutumistoimet jäävät yhä kauemmaksi niistä toimista, joita tarvittaisiin kasvavien riskien torjumiseksi. Erityisen iso tämä aukko on alhaisen tulotason maissa.

Raportin mukaan joillain alueilla ilmastonmuutokseen sopeutuminen on haastavaa jo nyt.

– Meidän yhteisöllinen ja yksilöllinen sopeutuminen voi olla tehokas selviytymisstrategia, mutta sillä on rajansa, miten paljon me ja muut lajit pystymme sopeutumaan, sanoi IPCC:n puheenjohtaja Hoesung Lee raportin kansainvälisessä julkistamistilaisuudessa.

Tiettyjen lämpötilojen jälkeen ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole kaikille lajeille enää mahdollista.

Sopeutumistoimien lisäksi varsinainen päästöjen vähentäminen on tietenkin yhä erittäin keskeistä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin (vihr.) mukaan ilmastoa täytyy ajatella kaiken poliittisen päätöksenteon yhteydessä.

– Ilmastotyöstä täytyy tulla uusi normaali, normaali tapa ajatella yhteiskunnallista päätöksentekoa, aivan kuten vaikka valtiontalous, Kari sanoi raportin kansallisessa julkistustilaisuudessa.

Suomessa tulvariski voi osin vähentyä lumen vähenemisen seurauksena

Luonnonvarakeskuksen mukaan myös Suomessa on varauduttava maatalouden tuotantoepävarmuuksien lisääntymiseen.

Suomessa pidemmät ja lämpimämmät kasvukaudet ovat mahdollistaneet uusien kasvien ja lajikkeiden käyttöönoton peltoviljelyssä. Toisaalta vahinkoa aiheuttavat sääilmiöt, kuten helteet, kuivuus ja voimistuvat sateet lisääntyvät ja lisäävät tuotantoepävarmuutta.

Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Taru Palosuon mukaan myös tuholaisten aiheuttamat tuhot ovat kasvussa.

Tulvariskin kasvaminen Suomessa ei ole yksiselitteinen.

– Suomessa monet suurimmista tulvista ovat perinteisesti olleet kevään lumensulamistulvia, kertoi Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen raportin julkistamistilaisuudessa.

Niinpä lumipeitteen väheneminen voi vähentää tulvariskiä etenkin Keski- ja Etelä-Suomessa, jossa lumipeitteen ennustetaan vähenevän jo pian. Pohjois-Suomessa lumen määrä ei välttämättä vähene vielä lähivuosikymmeninä.

Tällä hetkellä maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteollisesta ajasta.

Suomi voisi tarjota sään ja ilmaston havainnointipalveluita

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n johtaja Petteri Taalas sanoi julkistamistilaisuudessa, että sääilmiöiden ja katastrofien aikainen havaitseminen on yksi tehokas varautumis- ja sopeutumistapa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hänen mukaansa sään ja ilmaston havainnointiverkostossa on merkittäviä aukkoja esimerkiksi Afrikassa ja saarivaltioissa.

Oikea-aikaiset ja tehokkaat varautumistoimet edellyttävät vahvaa tietopohjaa.

– Muun muassa haavoittuvien maiden sää- ja ilmastopalveluita kehittämällä Suomi voi tukea niiden kykyä hallita ilmastoriskien haittoja ja tavoitella kestävää kehitystä, sanoo Suomen kansallisen IPCC-työryhmän puheenjohtajana toimiva Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola ministeriöiden tiedotteessa.

Anteeksipyyntö hyökkäyksestä Ukrainaan

Sunnuntaina Venäjän delegaation johtaja pyysi IPCC:n kokouksessa anteeksi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Delegaation johtaja Oleg Anisimov halusi pyytää hyökkäystä anteeksi kaikkien niiden venäläisten puolesta, jotka eivät pysty estämään konfliktia.

Aiemmin Ukrainan delegaation Svitlana Krakovska oli puhunut maansa ahdingosta ja sanonut, ettei Ukraina tule antautumaan. Hän oli myös pahoillaan, että IPCC:n raportin tulokset joutuvat kilpailemaan mediatilasta sodan kanssa.