Saimaannorppien kuuteilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä runsaslumisen talven yli – "Kinokset ovat oikein otollisia norpan pesinnälle"

Iloisia uutisia Saimaalta: viime vuoden tapaan saimaannorpan pesinnälle on tänäkin vuonna hyvät olosuhteet runsaslumisen sekä myrskyisen ja tuulisen talven ansiosta.

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Miina Auttila kertoo STT:lle, että luonnon lumikinoksia on muodostunut tänä talvena eri puolille saaria ja luotoja. Tämän lisäksi apukinoksia kolattiin vuoden alussa yhteensä 190.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa pesään helmi- ja maaliskuun taitteessa, vanhan sanonnan mukaan 26. helmikuuta vietettävän Nestorin nimipäivän tienoilla. Lumipesä suojaa kuutteja petoeläimiltä ja kylmältä.

Sen lisäksi, että lunta on nyt kinostunut riittävästi pesäkäyttöä varten, ovat myös lauhat jaksot pakkasten välillä olleet avuksi.

– Norpalle ei riitä pelkästään se, että on iso lumikinos, vaan sen pitäisi olla tiivistynyt ja kerroksellinen, jotta norpan kaivama pesä säilyy romahtamatta. Kinokset ovat siis sekä kooltaan että rakenteeltaan oikein otollisia norpan pesinnälle, Auttila kertoo.

Nyt meneillään oleva lauha jakso ei kuitenkaan saisi jatkua pitkään. Pahinta ovat vesisateet, mutta ainakin Savonlinnan norpparikkaalla seudulla vettä on satanut vielä maltillisesti, Auttila kertoo.

– Toki toivotaan, että pikapuolin kääntyisi takaisin pakkasen puolelle. Pitkään jatkuessaan lauhat jaksot sulattavat nopeasti kinokset ja romahduttavat pesät. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin vielä hyvältä, Auttila sanoo.

Saimaannorppa imettää poikasiaan pitkään, ja poikasten vieroitus tapahtuu keskimäärin toukokuun puolivälissä. Emo ja kuutti käyttävät lumipesää suojanaan niin kauan kuin mahdollista: mitä pidempään, sen parempi.

– Mitä lumisempi ja kylmempi talvi, sen parempi se on norpalle, Auttila summaa.

Poikaskuolleisuuden odotetaan jäävän pieneksi

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jota esiintyy eniten Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolen vesistöillä Haukivedellä ja Pihlajavedellä. Norppakannan koon on arvioitu olevan noin 430 yksilöä.

– Nykypäivänä saimaannorppaa voi tavata missä päin Saimaata tahansa. Se on palannut vanhoille elinalueillensa, vaikka kanta on runsainta Keski-Saimaalla, Auttila kertoo.

Kuutteja on syntynyt viime vuosina runsaat 80 vuosittain. Talvi- ja lumiolosuhteet eivät vaikuta syntyvyyteen, sillä kuutit ovat saaneet alkunsa jo edeltävänä vuonna. Olosuhteet vaikuttavat pesinnän onnistumiseen ja poikaskuolleisuuteen.

Heikkolumisena ja lauhana talvena poikaskuolleisuus on suurempaa. Viime talvi oli suotuisa norpan pesinnälle, ja samaa odotetaan kuluvasta talvesta.

– Näissä olosuhteissa poikaskuolleisuuden odotetaan jäävän pieneksi ja useamman kuutin selviävän vieroitukseen asti, Auttila arvioi.

Kannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Metsähallitus toteuttaa sitä yhteistyössä Etelä-Savon ely-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.

Toimijat ovat yhteistyössä kolanneet norpalle apukinoksia koko Saimaan alueella. Lisäksi on jatkettu keinopesäkokeilua, ja tänä vuonna Saimaan eri alueille vietiin yhteensä 14 keinopesää Itä-Suomen yliopiston johdolla.

Lumettomien talvien sekä petojen lisäksi norppien pesintää voi uhata ihmisen aiheuttama häiriö. WWF julisti viime viikolla perinteisen saimaannorpan pesintärauhan, joka kehottaa ihmisiä välttämään kaikkea liikkumista Saimaalla luotojen ja saarien lähellä.

Kalanpyydyksiin kuolee vuosittain muutamia norppia

Talven jälkeen kuuttien selviytymistä uhkaavat myös kalanpyydykset. Viime vuonna Metsähallituksen tietoon tuli yksi verkkoihin takertunut ja kuollut kuutti heinäkuussa, minkä lisäksi talviverkkoihin oli kuollut yksi nuori norppa maaliskuussa. Todellinen kuolleisuus on kuitenkin lähes kolme kertaa suurempaa kuin havaittu.

Saimaannorpan suojelemiseksi verkkokalastus on kielletty huhtikuun puolestavälistä kesäkuun loppuun asti. Uusimmista kalastusrajoituksista päätettiin viime toukokuussa. Silloin rajoitusaluetta laajennettiin ja verkkokalastuskieltoa kiristettiin, mutta rajoitusten kestoon ei tehty muutoksia. Heinäkuun verkkokalastuksen on arvioitu olevan uhka erityisesti kuuteille.

Viime kesän pieneen norppakuolleisuuteen saattoivat vaikuttaa helteiden lämmittämät vesistöt, sillä kalanpyydyksiä oli huomattavasti aiempia vuosia vähemmän, Auttila kertoo.

Kesän norppakuolleisuus vaihtelee joka vuosi, mutta vuosittain norppia on kuollut pyydyksiin arviolta 2–7 yksilöä vuodessa. Nielurajoittimella varustetut katiskat ovat norpille turvallisia, mutta verkot taas aina vaarallisia.

– Kyllä se tiedetään, että mitä enemmän pyydyksiä on, sen suurempi riski on, Auttila sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka