Pääministeri Marinin mukaan EU valmis vastaamaan ripeästi, jos Venäjä laajentaa sotatoimiaan

Euroopan unionin seuraa tarkkaan Ukrainan tilanteen kehittymistä ja on valmis vastaamaan laajoilla pakotteilla, jos Venäjä laajentaa sotatoimiaan Ukrainaa vastaan, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) perjantaina Brysselissä.

– Euroopan unioni on valmis toimimaan erittäin ripeästi ja voimakkaasti, mikäli sille tarve on, mutta tietenkin toivomme, että diplomaattisin tein, rauhanomaisin keinoin löydämme tähän tilanteeseen ratkaisun, Marin sanoi suomalaismedialle.

Venäjä on koonnut joukkojaan hyökkäysvalmiuteen Ukrainan rajan tuntumaan. Sittemmin Venäjä on ilmoittanut myös joukkojen vetäytymisestä, mutta länsimaat eivät ole nähneet konkreettisia merkkejä ilmoituksen toteutumisesta.

– Nyt odotamme totta kai sitä, että Venäjä toimii kuten se on aiemmin sanonut toimivansa.

Suomella erityisasema

Marinin mukaan oletettavissa on, että EU:n mahdollisia uusia talouspakotteita seuraisivat vastatoimet Venäjän puolelta. Vastatoimet kohdistuisivat EU-maihin, jolloin Suomi on Marinin mukaan monella tapaa erityisessä asemassa.

Marin on keskustellut asiasta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sekä useiden muiden EU-maiden johtajien kanssa. Marinin mukaan ymmärrystä Suomen erityiselle asemalle löytyy.

– Tässä tilanteessa meitä kohtaan tulisi mielestäni osoittaa solidaarisuutta. Meidän asemamme on erityinen monellakin tavalla, Marin kommentoi.

Marin korostaa, että EU:n sisäinen solidaarisuus vastapakotteiden edessä on kuitenkin vasta seuraavan vaiheen keskustelu.

Tällä hetkellä on hänen mukaansa tärkeää osoittaa yhtenäisyyttä pakotteiden valmistelussa.

EU ei ole vielä tehnyt päätöstä pakotteiden langettamisesta, mutta pakotteiden valmistelu on edennyt loppusuoralle. Marin ei aiemmin perjantaina halunnut kommentoida pakotteiden yksityiskohtia.

Yhtenäisyys pitää oikeusvaltiohuolista huolimatta

Marin arvioi, että EU:n sisäiset erimielisyydet oikeusvaltioasioista eivät luo rakoja yhtenäisyyteen mahdollisten uusien Venäjän-vastaisten pakotteiden säätämisessä. Tällä viikolla EU-tuomioistuin hylkäsi Puolan ja Unkarin valitukset, jotka oli tehty EU:n oikeusvaltiomekanismista.

Oikeusvaltiomekanismilla EU:n yhteisten rahojen käyttö sidotaan yhteisten sääntöjen, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Puola ja Unkari ovat vastustaneet mekanismia kiivaasti, koska niiden huolena on, että ne menettävät EU:lta saamiaan tukia.

Marin ei usko, että Puola tai Unkari lipeäisi pakoteasiassa EU-maiden yhtenäisestä linjasta.

– En näe, että näillä asioilla on yhteyttä. Päinvastoin, Puola on ollut erittäin aktiivinen myös Ukrainan tilannetta koskevissa keskusteluissa ja on erittäin huolissaan Venäjän toiminnasta, Marin sanoi.

– On vakuutettu, että myös Unkari omalta osaltansa on yhtenäinen.

EU-maiden johtajat sopivat jo joulukuussa, että Venäjän mahdollisiin sotatoimien laajentamiseen vastataan erittäin mittavilla pakotteilla.

Jännittynyt tilanne vei huomion huippukokoukselta

Marin kommentoi Ukrainan tilannetta ja mahdollisia pakotteita EU:n ja Afrikan unionin (AU) huippukokouksen yhteydessä Brysselissä. Kiristyneet turvallisuuspoliittiset jännitteet veivät huomiota EU:n ja AU:n kokoukselta, jossa keskusteltiin muun muassa koronapandemiasta ja EU:n investoinneista Afrikkaan.

Torstaina ennen huippukokouksen alkua EU-maiden johtajat kävivät epävirallisen keskustelun Venäjän ja Ukrainan tilanteesta. Keskustelussa käytiin läpi pakotteiden valmistelua.

Marin kertoo, että jännittynyt tilanne nousi esiin myös joissain kanssakäymisissä afrikkalaisten johtajien kanssa, vaikka turvallisuuspolitiikasta ei käytykään huippukokouksessa yhteistä keskustelua.

– Ilman muuta tämä tilanne on muuallakin huomioitu, Marin sanoi.

– Tänään muun muassa, kun tapasin Senegalin päämiehen (Macky Sallin), niin häntä kyllä kiinnosti Ukrainan tilanne ja Suomenkin asema Venäjän naapurimaana.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka