Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

KKO tuomitsi Johan Bäckmanin toimittaja-kirjailija Jessikka Aron vainoamisesta – Professori: Erittäin tärkeä ja painava päätös

Rikosoikeuden professori pitää korkeimman oikeuden (KKO) vainoamistuomiota Johan Bäckmanille erittäin tärkeänä ennakkopäätöksenä.

– KKO:n ratkaisu on ensimmäinen todella merkittävä vainoamisrikokseen liittyvä tulkintakanta ja tavattoman tärkeä ja painava kannanotto. Aiemmin tänä vuonna saatiin KKO:n ratkaisu toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon jutussa, joka oli hyvin tärkeä, ja tämä on ihan samassa sarjassa, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo.

KKO tuomitsi perjantaina Venäjä-yhteyksistään tunnetun Bäckmanin ehdolliseen vankeuteen toimittaja-kirjailija Jessikka Aron vainoamisesta niin sanotussa MV-jutussa.

Bäckman oli julkaissut Aroa pilkkaavia ja vähätteleviä kirjoituksia Twitterissä ja Facebookissa sekä lähettänyt hänelle lukuisia tapaamisehdotuksia sisältäneitä yksityisviestejä.

Viestit ja kirjoitukset saivat alkunsa Aron kirjoittamasta artikkelista, joka koski Venäjän informaatiovaikuttamista. KKO:n mukaan Bäckmanin tarkoituksena ei kuitenkaan ollut käsitellä kyseistä yleistä kiinnostusta herättänyttä asiaa, vaan pikemminkin rajoittaa keskustelua sekä vaientaa Aro ja muut informaatiovaikuttamisesta kirjoittavat.

– Bäckmanin ilmeisenä vaikuttimena on ollut estää julkista keskustelua Venäjän informaatiovaikuttamisesta. Hänen Arolle lähettämistään viesteistä ilmenee, että Bäckman on tietoisesti pyrkinyt kirjoituksillaan vaikuttamaan Aron päätöksentekoon ja toimintaan. Bäckman on itse luonnehtinut toimintaansa informaatiosodaksi, oikeus kirjoitti ratkaisussaan.

KKO: Bäckman loukkasi Aron sananvapautta

KKO:n mukaan asiassa ei ollutkaan keskeistä se, että yksittäisissä viesteissä loukattiin Aron kunniaa tai mainetta, vaan se, että näin toistuvasti ja pitkään häirittiin hänen elämäänsä ja työtään toimittajana, jonka työnkuvaan on olennaisesti kuulunut toiminta sosiaalisessa mediassa.

– Teko on loukannut Aron yksityiselämää samoin kuin myös hänen sananvapauttaan, ja teon seurauksena Aron mahdollisuudet harjoittaa toimittajan ammattiaan vapaasti ja koulutustaan vastaavalla tavalla ovat olennaisesti heikentyneet, oikeus katsoi.

KKO kiinnitti huomiota myös siihen, että Bäckman liitti viesteihin Aron henkilökohtaisen Twitter-käyttäjänimen, minkä vuoksi Aro sai jokaisen viestin julkaisemisesta erillisen ilmoituksen. Oikeuden mukaan Bäckmanin toiminta oli omiaan aiheuttamaan ahdistusta ja teki vaikeaksi Aron työn jatkamisen valitsemansa aiheen parissa. Tekokokonaisuus oli jatkunut pitkään, lähes puolitoista vuotta, ja ollut monimuotoinen ja arvaamaton, oikeus sanoi.

KKO:n mukaan teko osoitti Bäckmanissa tavanomaista suurempaa syyllisyyttä. KKO tuomitsi hänet vainoamisesta 60 päivän ehdolliseen vankeuteen sekä maksamaan Arolle korvauksia.

Professori: Korkeimmalta oikeudelta kaivattu tällaisia kannanottoja

Myös käräjäoikeus oli tuominnut Bäckmanin vainoamisesta, mutta hovioikeus päätyi hylkäämään. Nuotio pitää mielenkiintoisena syyttäjän alkuperäistä ratkaisua nostaa asiassa syyte vainoamisesta.

– Syyttäjäpuolelta on ollut jännä innovaatio tuoda vainoamiskriminalisointi tällaiseen maalittamistyyppiseen asetelmaan, jossa toimittaja yritetään hiljentää. Vainoaminen ei aina välttämättä ole kahden yksityishenkilön välistä, esimerkiksi ex-puolison tekemää. Sitä voi olla tällainenkin henkilöön käyvä grillaaminen, jolla yritetään vaikeuttaa toimittajan työtä jonkin ilmiön tutkimisessa ja jolla saadaan luotua uhkaava ilmapiiri, hän sanoo.

Nuotio arvioi, että vainoamisrikos ei kuitenkaan sovellu useimpiin maalittamistapauksiin, koska niissä on yleensä kyse lyhytkestoisemmasta toiminnasta.

– Vainoaminen on vakava rikos ja sen soveltamiseen on kynnystä. Toiminnan pitää olla pitkäkestoista tai toistuvaa, ja maalittamiset ovat yleensä nopeita kampanjoita. Mutta kyllä jos tämäntyyppinen asetelma on pitkäkestoinen, työkalupakkiin voi kuulua myös tämä säännös, hän sanoo.

Kaikkiaan Nuotio pitää KKO:n ratkaisua korkeatasoisena.

– KKO:lta on kaivattu juuri tämän kaltaisia kannanottoja. Minusta KKO on rohkeasti ottanut härkää sarvista ja tehnyt tällaisia todella kiinnostavia ja sananvapauden käyttöön liittyviä ratkaisuja. Ne vievät meillä oikeutta taas vähän eteenpäin ja myös kytkevät soveltamista ja keskustelua eurooppalaiseen tasoon.

KKO hylkäsi syytteen yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen

Hovioikeudessa Bäckman oli tuomittu yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen, joka myös kohdistui Aroon. Yllytyksessä oli kyse siitä, että Bäckman toimitti MV-julkaisun perustajalle Ilja Janitskinille Aron yksityiselämää koskevaa materiaalia, jota sittemmin julkaistiin MV:ssä.

KKO päätyi hylkäämään yllytyssyytteen. Sen mukaan Bäckmanin toimet eivät täyttäneet yllytyksen tunnusmerkkejä.

KKO katsoi, että Janitskinilla oli ollut motivaatio Aron kunnian loukkaamiseen ilman Bäckmanin taivutteluakin. Aiemmin hovioikeus oli katsonut selvitetyksi, ettei Bäckmanilla ollut osuutta Aroa koskevan materiaalin esittämistapaan eikä edes tietoa Janitskinin aikomuksista.

– Ottaen huomioon tämä seikka ja jo alkanut teko, KKO katsoo, ettei Bäckmanin menettely ole aikaansaanut päätekijän (Janitskinin) rikoksentekopäätöstä, KKO kirjoittaa tuomiossaan.

Janitskin tuomittiin jutussa käräjillä useista rikoksista lähes kahden vuoden vankeuteen. Hovioikeus ei ottanut kantaa käräjätuomioon, koska Janitskin kuoli ennen hoviratkaisun antamista eikä kuolinpesä jatkanut Janitskinin valitusta