Hoitajajärjestöt esittävät viiden vuoden pelastusohjelmaa – peruspalkkatasoa nostettaisiin 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super esittävät sote-alalle viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostettaisiin 3,6 prosenttia vuosittain tavanomaisten ostovoiman turvaavien sopimuskorotusten lisäksi. Tämä nostaisi järjestöjen mielestä alan vetovoimaa pitkällä aikavälillä.

Ohjelman kustannukset ovat järjestöjen mukaan vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa sisältäen kaikki työvoimakulut.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super pitivät keskiviikkona yhteisen tiedotustilaisuuden.

– Tämä ei ole mitenkään mahdottoman suuri esitys. Ohjelman vaikutus on viiden vuoden aikana keskimäärin 492 euroa sairaanhoitajan peruspalkkaan ja 427 euroa lähihoitajan peruspalkkaan, sanoi Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi tiedotustilaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysalan palkoista ja työehdoista on neuvoteltu kohta kuukausi. Voimassa oleva sote-sopimus päättyy helmikuun lopussa.

Sote-sopimus on kunta-alan suurin sopimusala, jonka piirissä on noin 180 000 palkansaajaa.

Yksityisen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työmarkkinaneuvottelut alkavat keväämmällä, koska yksityisen sektorin työehtosopimukset päättyvät pääosin huhtikuun lopussa.

Rahoitus saatava valtiolta

Hoitajajärjestöt vaativat Suomen hallituksen sitoutumista nyt esitettyyn erilliseen pelastusohjelmaan, joka niiden mielestä turvaa naisvaltaisen hoitoalan veto- ja pitovoiman.

Palkkauksen parantamista koskeva ohjelma tulee järjestöjen mielestä neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, mutta rahoitus ohjelmaan on saatava valtiolta. Valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta vuodesta 2023 alkaen.

– Sen jälkeen sote ei ole enää osa kunta-alaa, vaan meillä on ihan erillinen sote-sektori, jonka valtio rahoittaa, huomautti Superin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno.

Järjestöt katsovat, että pelastusohjelma säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä.

– Paheneva hoitajapula johtaa sekä palkkakilpailuun että hoidon viivästymisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Jäljessä muista Pohjoismaista

Suomi käyttää tällä hetkellä rahaa terveydenhuolto- ja sotemenoihin huomattavasti vähemmän kuin muut Pohjoismaat.

– Jotta me olisimme Ruotsin tasolla, Suomen tulisi lisätä 4,2 miljardia euroa terveydenhoitoon ja vanhustenhoitoon, Tehyn Kirvesniemi vertasi.

Hän muistutti, että muun muassa Saksa nosti vuonna 2019 julkisen sektorin kaikkia palkkoja kahdeksan prosenttia eli vähintään 240 euroa ja tämän lisäksi hoitajien peruspalkkaa on nostettu vielä 220 eurolla.

Hoitajajärjestöt korostivat tilaisuudessa, että tällä hetkellä kansalaisten perustuslaillinen oikeus sote-palveluihin ei toteudu ja rahan käytössä kyse on päättäjien arvovalinnoista.

Valtiolta löytyy rahaa moniin asioihin tarvittaessa muutamassa päivässä, Kirvesniemi sanoi ja viittasi muun muassa turvetuotannon alasajon hallintaan annettuun 70 miljoonaan euroon sekä Veikkauksen alentuneiden tuottojen kompensointiin annettuun 77 miljoonaan euroon.

KT torppaa esityksen: Hintalappu 4,8 miljardia

Toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista (KT) torppaa hoitajajärjestöjen esityksen. Näin suureen erilliseen lisäpalkkaohjelmaan ei työnantajan näkökulmasta yksinkertaisesti ole varaa. KT:n työmarkkinatutkimus on tehnyt nopeasti alustavan laskelman Tehyn ja Superin vaatimuksesta.

– Kun lasketaan sen kumulatiivinen vaikutus, viidessä vuodessa hintalappu onkin 4,8 miljardia euroa, Jalonen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa se tarkoittaisi, että jokaisen palkansaajan veroa pitäisi nostaa noin prosentin eli puhutaan yli 300 euron vuotuisesta veronkorotuksesta henkilöä kohti.

Jalonen myös muistuttaa, että jos hoitajajärjestöt saavat oman ohjelmansa, muut kunta-alan sopimuksista neuvottelevat järjestöt eivät yleensä tyydy vähempään. Silloin kumulatiivinen potti olisi yli 12 miljardia euroa.

– Eikä näissä luvuissa ole edes mukana varsinainen palkankorotusratkaisu, jonka päälle lisäkorotus tulisi.

Myös edessä oleva palkkaharmonisaatio nostaa Jalosen mukaan joka tapauksessa sote-henkilöstön enemmistön palkkoja. Viikko sitten päivitettyjen arvioiden mukaan sen lisäkustannukset olisivat noin 700 miljoonan euron luokkaa.

– Se nostaa sote-alan yleistä ansiotasoa merkittävällä tavalla, puhutaan jopa satojen eurojen korotuksista suurimmalle osalle henkilöstöä.

Palkkojen harmonisoinnilla tarkoitetaan kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden palkkojen yhteensovitusta, joka tehdään korkeimman palkan perusteella.

"Katsotaan mihin rahkeet riittävät"

Jalosen mukaan nyt käytävissä neuvotteluissa KT hakee sellaista työmarkkinaratkaisua, jonka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää.

– Me joudumme katsomaan sen perään, mihin julkisen talouden ja veronmaksajien rahkeet riittävät. Pitää myös muistaa, että jos kaikki paukut pannaan isoihin palkankorotuksiin, se saattaa olla pois palveluista ja tulonsiirroista.

Hän kuitenkin painottaa, että hoitajat ja muu kunta-alan henkilöstö tekevät arvokasta työtä ja ovat ansainneet palkankorotuksensa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka