Ujosta lapsesta maailmanmatkaajaksi ja sitten vankilaan – prinsessa Latifan pakoyrityksessä auttanut Tiina Jauhiainen haluaa naiset vapaiksi ja tasa-arvoa Dubaihin

Maaliskuussa 2018 Tiina Jauhiainen istui lentokoneessa matkalla Dubaista Lontooseen ja mietti, miten hän on oikeastaan edes hengissä. Olo oli kuin juuri painajaisunesta heränneellä.

– Aloin kelata asioita taaksepäin ja mietin, että kenelle tästä voi edes kertoa vai kerronko ikinä kenellekään, hän muistelee nyt, miltei neljä vuotta myöhemmin.

Silloin hän ei vielä tiennyt, että "tästä" tiesivät kutakuinkin kaikki niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jauhiainen oli joutunut vankilaan Arabiemiraateissa, koska hän oli yrittänyt auttaa ystäväänsä prinsessa Latifaa pakenemaan tämän isän, Dubain sheikki Muhammadin holhouksesta vapaaseen elämään. Tapahtuneesta ja erityisesti dramaattisesta pakomatkasta uutisoitiin ympäri maailman, mutta vankilassa vailla yhteyttä ulkomaailmaan ollut Jauhiainen ei tiennyt olevansa kansainvälinen julkisuuden henkilö.

– Hän kysyi minulta viestissä, että tietääkö hänen perheensä tapauksesta mitään, ja minä vastasin, että voi rakas, Suomen pääministerikin tietää, Jauhiaisen ystävä Marko Remes kertoo tässä kuussa julkaistussa Johanna Elomaan kirja Prinsessan pako.

Pakolla tehty salassapitosopimus ei hiljentänyt

Pakomatkan käänteitä on kerrattu julkisuudessa moneen otteeseen niin BBC:n dokumenteissa, lukuisissa artikkeleissa kuin viimeisimpänä Elomaan teoksessa. Vankilaan jouduttuaan Jauhiainen oli tosin allekirjoittanut salassapitosopimuksen, jossa hän sitoutui hiljenemään paosta, vankilasta ja kuulusteluista, olemaan ottamatta yhteyttä Latifaan ja olemaan arvostelematta Arabiemiraattien hallitsijoita ja koko maata.

Aluksi hän olikin hiljaa – mutta ei siksi, että hän olisi oikeasti sitoutunut salassapitosopimukseen.

– Siinä vaiheessa kaikki oli auki ja Latifa vankina. Silloin mietin paljon, millä tavalla sanani ja tekoni voisivat vaikuttaa hänen tilanteeseensa, ja olin tosi varovainen puhuessani medialle.

Tarjouksia kyllä tuli aina televisiosarjoista elokuviin ja dokumentteihin. Kirjassa Jauhiainen kertoo, että eräs suomalaisohjaaja oli halunnut väkisin tehdä tapauksesta dokumenttielokuvan ja tarjonnut Jauhiaisen veljen ystäville 10 000:ta euroa, jos he järjestäisivät tapaamisen.

Ehdotukseen kirjasta Jauhiainen tarttui, koska hän haluaa ihmisten näkevän Dubain kiiltokuvaimagon synkemmän puolen. Salassapitosopimukselle hän ei edelleenkään anna painoarvoa.

– Vastaavassa tilanteessa jokainen allekirjoittaa jonkinlaisia papereita ja joutuu nauhoittamaan videoita. Se ei tarkoita mitään, sillä kaikki tietävät, että se tehdään pakon alla.

Tarkkuus tärkeää

Kirjassa haastatellaan myös Jauhiaisen läheisiä ja kerrotaan hänen elämästään ennen julkisuutta. Hän esimerkiksi muistelee kummitätinsä Marjan ihmetelleen, kuinka todella ujosta lapsesta sukeutui maailmanmatkaaja.

Pakomatkan kuvaukset ovat kuin jännitysromaanista. Dramatisoinnista ei kuitenkaan ole kyse: Jauhiaiselle oli kirjaprosessin aikana hyvin tärkeää, että yksityiskohdatkin ovat oikein, minkä vuoksi hän tarkasti usein asioita heti tapahtuneen jälkeen kirjoittamistaan muistiinpanoista.

Pakomatka päättyi merellä tehtyyn rynnäkköön, jonka päätteeksi Latifa katosi ja muut matkaajat otettiin kiinni. Jauhiainen kuvailee olojaan vankilassa sekä kohtaamisiaan paikallisten viranomaisten kanssa esimerkiksi kuulusteluissa.

– Joku heistä kysyi, miten minun ikäiselläni naisella ei ollut aviomiestä, joka varmistaisi, etten ryhtyisi tämänkaltaisiin Mission Impossible -operaatioihin, hän kertoo kirjassa.

Tarkkuus oli tärkeää, koska ennen kirjan julkaisua Jauhiainen on kertonut tapahtumista medioihin. Hän halusi, että tarina on johdonmukaisesti samanlainen.

Voimaa kampanjoinnista

Vapauduttuaan Jauhiainen alkoi kampanjoida Latifan vapauttamisen puolesta. Free Latifa -kampanja jatkui aina viime vuoden elokuuhun asti, kun Latifan serkku ja kampanjan jäsen Marcus Essabri tapasi prinsessan Islannissa. Tuolloin ryhmä päätti, Jauhiaisen sanojen mukaan "vankoin perustein", että kampanjointi lopetetaan.

Jauhiaiselle kampanjointi oli ollut kokopäiväistä. Hän muutti Lontooseen ystävänsä luo eikä edes harkinnut, että tekisi mitään muuta. Kampanjointi oli tärkeää myös mielenterveydelle ja traumasta selviämiselle.

– Pakomatkan suunnittelemiseen satsattiin tosi paljon, ja kaikki oli ohi kahdeksassa päivässä. Se tuntui niin kauhealta, ettei sitä voi sanoin kuvaillakaan. Kaikki suunnitelmat ja unelmat romahtivat emmekä tienneet, mitä Latifalle oli tapahtunut.

Vankilasta armahdettua Jauhiaista oli yritetty pelotella hiljaiseksi muun muassa huomauttamalla, että auto-onnettomuudessa kuolleen prinsessa Dianan kuolema "ei ollut onnettomuus". Hiljeneminen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto: työ esimerkiksi median kanssa auttoi myös tuomaan merkityksellisyyttä tilanteessa, jossa elämä oli rakennettava uudestaan.

Prinsessa on yksi monista

Latifasta alkoi viime vuonna tulla julkisuuteen kuvia, joissa hän matkusteli ja elämä näytti ainakin näennäisesti entistä vapaammalta. Jauhiainen itse on ollut ystävänsä kanssa yhteydessä viimeksi kesällä 2020 saatuaan järjestettyä tälle puhelimen, mutta sitten yhteys katkesi. Nyt hän arvelee, että Latifaa on voitu kieltää ottamasta yhteyttä pakokumppaniinsa.

Vaikka yhteydenpito ei onnistu ja Jauhiainen toivoo vielä joskus pystyvänsä tapaamaan Latifan, hän pitää kampanjointia onnistuneena. Hän ei tunne ystävänsä nykyistä tilannetta mutta sanoo, että kuvissa esitetyt matkat Islantiin ja Espanjaan ovat jo enemmän kuin mitä Latifa on 20 vuoteen pystynyt tekemään.

Jauhiainen myös huomauttaa, että Latifa on vain yksi monista naisista, jotka elävät ilman itsemääräämisoikeutta. Viime vuosien aikana Dubain tiukkoja lakeja on kuitenkin alettu höllentää esimerkiksi sitten, että heteropari voi laillisesti asua yhdessä ilman avioitumista.

– Kaikki kampanjointi ja negatiivinen julkisuus ovat saaneet aikaan jonkinlaista muutosta. Se on hidasta, mutta kuitenkin jotakin.

Jauhiaista suututtaa aina, kun mediassa tai esimerkiksi somevaikuttajien sisällöissä Dubai esitetään utopistisena todellisuutena, joka on täynnä superlatiiveja ja luksusta.

– Jos kirjan lukijoista löytyy ihmisiä, jotka tarinan luettuaan valitsevat jonkin muun matkakohteen, sekin on lottovoitto.

Tavoitteena työ kampanjoinnin parissa

Kirjassa Jauhiainen kertoo, että haastatteluissa häneltä usein kysytään samankaltaisia kysymyksiä. Oliko tämä kaiken arvoista? Saavutitteko te loppupeleissä mitään?

– Vastaukseni molempiin kysymyksiin on sama. Kyllä.

Eläessään Dubaissa Jauhiainen näki, kuinka varallisuus määritteli ihmisen arvon ja kuinka pelkkä kansalaisuus monesti ratkaisi, miten ihmistä kohdellaan. Esimerkiksi hotellissa työskennellessään Pakistanista, Intiasta ja Filippiineiltä tulleet työntekijät saivat samasta työstä pienempää palkkaa kuin eurooppalaiset, ja itäeurooppalaiset taas saivat pienempää palkkaa kuin vaikkapa britit. Jo silloin hän taisteli epäoikeudenmukaisuuksia vastaan ja otti pomonsa kanssa aiheesta välillä yhteen.

Nyt ihmisoikeustyö tuntuu entistäkin tärkeämmältä. Free Latifa -kampanjan päätyttyä Jauhiainen aloitti työn hyvinvointiyrityksessä kouluttajana, mutta se ei tunnu omalta jutulta.

– Haluaisin löytää sellaisen työn, jossa tunnen, että voin auttaa muita. Se voisi olla ihmisoikeuksien tai ilmastonmuutoksen tai muun kampanjoinnin parissa.

Maailmanmatkaajan luonnetta Dubain kokemukset eivät onnistuneet taittamaan.

– Nytkin voisin lähteä minne vain. Mikään ei pidä minua Lontoossa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka