Tilanne Ukrainan ympärillä ja Venäjän ja lännen välillä pysyi kireänä tämän viikon useista diplomaattisista keskusteluista huolimatta. Jännitteitä puitiin useassa eri kokoonpanossa, mutta ennakko-odotusten mukaisesti minkäänlaista läpimurtoa ei saatu aikaan. Venäjä on viestinyt reagoivansa siihen, että sen vaatimuksiin ei suostuta, mutta ei ole paljastanut korttejaan.
Yksi merkki kriisin jatkumisesta oli se, että Ukraina joutui perjantaina laajan kyberhyökkäyksen kohteeksi.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen näkee, että tämän viikon neuvotteluista ei saatu selvää kuvaa siitä, kuinka suuri sodan riski on.
– Varsinaisesti mitään uutta ei ole tullut. Venäjä pitää kortit tarkasti itsellään eikä sitoudu vielä mihinkään. Varmaankin riski voimankäytöstä on vielä olemassa, Lavikainen sanoo.
Hän huomauttaa, ettei kukaan tiedä, minkälaisia keskusteluja Venäjän päätöksenteon ytimessä käydään. Venäläismedian lähteiden mukaan keskusteluissa on ollut niin sotilaallinen toiminta Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla kuin radikaalimmatkin vaihtoehdot.
– Mutta se, että jostain keskustellaan, ei vielä tarkoita, että sitä tehdään. Harkinnassa ovat varmasti monenlaiset vaihtoehdot, joihin voimankäyttö myös kuuluu, mutta ei voida vielä tietää, onko päätöstä tehty. Eikä Venäjän ole mikään pakko tehdä päätöstä heti.
Perinteinen valloitussota yhä riskialtis vaihtoehto
Kukaan ei tiedä, mihin vaihtoehtoon Venäjä lopulta päätyy. Rajatussa operaatiossa riskit Venäjälle olisivat pienemmät. Siksi realistisena vaihtoehtona voi pitää esimerkiksi venäläisjoukkojen siirtämistä avoimesti Itä-Ukrainan kapinallisalueille.
Esillä ovat Kremlin puheissa olleet myös niin sanotut sotilastekniset vastatoimet. Venäjälle helpoin vaihtoehto olisi ohjusjärjestelmien sijoittelu esimerkiksi Kaliningradiin, miehitetylle Krimin niemimaalle tai Valko-Venäjälle, jos Venäjä pääsisi sopimukseen sotilastukikohtien perustamisesta sinne.
– Se olisi yksi tapa yrittää tehdä Euroopan turvallisuusympäristöstä tukala.
Perinteinen valloitussota Ukrainassa olisi vaihtoehdoista kaikkein maksimaalisin, ja sitä pidetään Lavikaisen mukaan jossain määrin epätodennäköisenä.
– Se olisi kaikkein riskialttein ja vaatisi eniten resursseja Venäjältä. Sen onnistuminen olisi pitkällä aikavälillä epävarma senkin vuoksi, että miehitetyt alueet saattaisivat nousta pitkäkestoiseen vastarintaan. Varmasti lännen vastatoimetkin olisivat kovat.
Koko Ukrainan miehittäminen erittäin länsimielistä Länsi-Ukrainaa myöten olisi käytännössä mahdotonta, joten Venäjän äärimmäisin vaihtoehto olisi yrittää valloittaa suuri osa maan itäpuoliskosta.
Tilanne voi jatkua pitkään epävakaana
Venäjä on tällä hetkellä keskittänyt noin 100 000 sotilasta Ukrainan rajojen tuntumaan, ja Lavikaisen mukaan kyse on iskukyvyltään merkittävästä voimasta.
Pataljoonien taisteluosastoja on valmiudessa moninkertainen määrä verrattuna loppukesään 2014, jolloin Venäjän joukot tunkeutuivat ensimmäisen kerran Itä-Ukrainaan ja torjuivat siellä Ukrainan hallituksen operaation.
Nykyisiä joukkoja on mahdollista pitää paikoillaan vielä ainakin joitakin viikkoja. Lavikaisen mukaan on mahdollista, että joukkojen määrää vähennetään ja lisätään vuoron perään, jolloin sotilaallinen uhka pysyy koko ajan kouriintuntuvana.
Venäjän presidentti Vladimir Putin toi marraskuussa esiin ajatuksen, että jännitteiden pitäminen korkeana on Venäjän edun mukaista.
Lavikaisen mukaan Venäjä tiesi hyvin, ettei Nato tingi ydinperiaatteistaan, kuten avointen ovien politiikasta. Venäjälle tärkeintä tämän viikon neuvotteluissa oli hänen mielestään se, että nyt Venäjän maksimaaliset vaatimukset on syötetty länsimaiseen keskusteluun.
– Jos Venäjä ei nyt käytä voimaa, se ei tarkoita että tilanne mitenkään rauhoittuisi pitkäaikaisesti, vaan silloin vaihtoehtona olisi pitkäkestoinen turvallisuusympäristön heikentäminen länsimaissa. Nämä Venäjän vaatimukset pidettäisiin taustalla esillä ja niistä pyrittäisiin neuvottelemaan myöhemmin, ehkä vasta vuosien päästä, kun niiden on annettu marinoitua tarpeeksi.
Yhdysvallat: Sotilaallisen hyökkäyksen uhka Ukrainaan korkea
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan sanoi torstaina Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen uhan Ukrainaan olevan korkea.
Valkoisen talon tiedotustilaisuudessa puhunut Sullivan totesi venäläisten sijoittaneen kymmeniätuhansia joukkoja Ukrainaan ja sen lähialueille.
– Siksi olen seisonut tällä korokkeella toistuvasti viime kuukausien aikana, varoittaen siitä ja kertonut, mitä seurauksia sillä olisi Yhdysvaltojen ja liittolaistemme ja kumppaneidemme osalta.
Sullivanin mukaan Yhdysvallat on tehnyt Venäjälle hyvin selväksi sen, millaiset sotilaallisten toimien tai epävakauden aiheuttamisen kustannukset ja seuraukset olisivat.
Sullivan kertoi Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen saaneen selville, että Venäjä toteuttaa parhaillaan disinformaatio-operaatioita, joiden avulla se luo veruketta mahdollisen hyökkäyksen varalta.
Yhdysvaltain Etyj-suurlähettiläs Michael Carpenter totesi torstaina, että "sodan rummunsoitto soi äänekkäästi".
Ukrainan tilannetta puitiin torstaina Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kokouksessa Wienissä. Keskiviikkona Nato ja Venäjä neuvottelivat Brysselissä, ja maanantaina Yhdysvallat ja Venäjä keskustelivat Genevessä.
Lavrov vakuutti Venäjän kunnioittavan Suomen suvereniteettia
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi perjantaina Venäjän kunnioittavan Suomen ja Ruotsin oikeutta päättää itse mahdollisesta Natoon liittymisestä. Lavrov vastasi Ylen asiasta esittämään kysymykseen tiedotustilaisuudessaan perjantaina.
Yle kysyi Lavrovilta, kunnioittaako Venäjä Suomen ja Ruotsin suvereniteettia ja oikeutta tehdä itse turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa kuten päätöksen sotilasliitto Natoon liittymisestä.
Lavrov sanoi Venäjän kunnioittavan täydessä mitassa Suomen ja Ruotsin suvereniteettia ja pitävän maiden neutraaliutta arvossa.
– Olemme sitä mieltä, että maiden neutraaliuspolitiikka on yksi tärkeimpiä anteja, joita maat ovat antaneet Euroopan turvallisuusinfrastruktuurin rakentamiseen ja vakauden rakentamiseen Euroopassa, Lavrov sanoi.
Ulkoministeri kritisoi Natoa siitä, että se yrittää provosoida maita liittymään jäsenikseen.
– Suomalaiset ja ruotsalaiset kansat päättävät itse, haluavatko ne liittyä Natoon. Me keskustelemme näistä asioista naapureiden kanssa kansainvälistä tilannetta koskevissa neuvotteluissa jatkuvasti. Venäjä näkee, että Suomen ja Ruotsin hallitukset ymmärtävät asian vakavuuden, Lavrov totesi.
Suomi luopui kylmän sodan aikaisesta puolueettomuudesta liittyessään Euroopan unioniin vuonna 1995. Virallisesti Suomi on määritellyt asemansa sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi.
Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys esillä yhdysvaltalaismediassa
Venäjä on viime viikkoina toistanut haluavansa sitovan lupauksen siitä, ettei Nato laajene enää itään. Venäjän vaatimusten ytimessä on Ukrainan ja Georgian pitäminen poissa Natosta, mutta vaatimusten on tulkittu koskevan myös Suomea ja Ruotsia.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken antoi torstaina ymmärtää yhdysvaltalaismediassa, että Suomi olisi haluamassa Naton jäseniksi. Blinkeniä MSNBC-kanavan aamuohjelmassa haastatellut juontaja Joe Scarborough totesi, että kuulopuheiden perusteella Suomi ja mahdollisesti toinenkin maa haluavat nyt liittyä Natoon.
– Näin on, Blinken vahvisti vastauksessaan.
Blinken totesi myös Naton oven olevan auki jäsenhakemuksille.
Suomen turvallisuuspolitiikan linja ei ole muuttunut nykyisen kriisin aikana, vaan Suomi pitää edelleen kiinni niin sanotusta Nato-optiosta eli mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä.
Ukraina joutui kyberhyökkäyksen kohteeksi
Ukrainassa tehtiin perjantain vastaisena yönä massiiviseksi kuvailtu kyberhyökkäys useille hallinnon verkkosivuille. Kohteena olivat muun muassa useiden ministeriöiden verkkosivut, jotka kaatuivat hyökkäyksen seurauksena.
Ukrainan ulkoministeriön sivuilla näkyi jonkin aikaa ukrainaksi, venäjäksi ja puolaksi kirjoitettu viesti, jonka voi tulkita vastineeksi Ukrainan länsimielisyydelle.
– Ukrainalaiset! Kaikki henkilökohtaiset tietonne on nyt poistettu eikä niitä ole mahdollista palauttaa. Kaikki tiedot teistä ovat nyt julkisia, pelätkää ja odottakaa pahinta, viestissä sanottiin.
Viestissä myös mainittiin ukrainalaisia nationalistisia järjestöjä.
Turvallisuuspalvelu SBU ilmoitti perjantaina aamupäivällä, että alustavien tutkimusten mukaan henkilökohtaisia tietoja ei ole vuotanut ulos.
Mikään taho ei ole ilmoittanut tehneensä hyökkäystä. EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell sanoi, ettei tekijästä ole todisteita, mutta totesi samaan hengenvetoon että "voi kuvitella, kuka tämän teki".
Borrell sanoi unionin ottavan käyttöön kaikki voimavaransa Ukrainan auttamiseksi kyberhyökkäyksen jäljiltä.
Tutkija Lavikainen pitää kyberhyökkäyksiä merkittävänä pelotteena Ukrainan hallitusta kohtaan. Ukrainaan on kohdistunut paljon kyberhyökkäyksiä viime viikkoina jännitteiden kiristyttyä.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että kaadetaan hallituksen nettisivut, vaan siitä että pystytään vahingoittamaan ihan yhteiskunnan perustoimintoja, Lavikainen sanoo ja nostaa esimerkeiksi sähköverkkojen lamauttamisen ja tietokonejärjestelmien kaatamisen, joita oli tehty jo vuosia aikaisemmin.
Ukraina ehdottaa kolmen presidentin kokousta
Ukraina on ehdottanut kolmen presidentin huippukokousta Ukrainan tilanteesta, kertoi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin avustaja perjantaina..
Mahdolliseen kokoukseen osallistuisivat ehdotuksen mukaan Zelenskyin lisäksi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Venäjän presidentti Vladimir Putin, sanoi avustaja Andriji Jermak Washingtonissa.
Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan kertoi perjantaina, että Nato syventää kyberyhteistyötään kumppaninsa Ukrainan kanssa.
Lähipäivinä allekirjoitetaan Stoltenbergin mukaan sopimus, jonka mukaan Ukrainalla on pääsy Naton haittaohjelmatietoja käsittelevälle sovellusalustalle.