Tartuntatautipäivärahojen määräysoikeutta pohditaan laajennettavaksi myös työterveyshuoltoon

Työntekijöitä ja työnantajia uhkaa paikoin kohtuuttomat sosiaaliturvan menetykset sen takia, että virallisia karanteeni- ja eristyspäätöksiä ei ehditä koronatapauksissa tekemään. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja työmarkkinajärjestöt yrittävät yhdessä ratkaista nopeasti tätä tartuntatautipäivärahaan liittyvää ongelmaa.

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärven mukaan pohdinnassa on muun muassa, miten tartuntatautipäivärahojen määräysoikeuden voisi laajentaa ainakin työterveyshuolloille, mutta mahdollisesti myös yleislääkäreille.

Tällä hetkellä tartuntatautipäivärahan saamiseksi pitää olla julkisen sektorin infektiolääkärin todistus ja karanteenimääräys.

– Se on hyvin pieni ja rajattu joukko, joka tavanomaisessa lukumäärältään vähäisessä tartuntatautitilanteessa on toimiva ratkaisu, mutta nyt kun ollaan laajassa ja nopeasti leviävässä epidemiavaiheessa, ei infektiolääkäreiden määrä ja työaika riitä, Työläjärvi sanoo STT:lle.

Johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sanoo, että virallinen karanteeni- tai eristyspäätös on merkittävää julkisen vallan käyttöä, joten sen on tapahduttava julkisella puolella.

– Ei voida ajatella niin, että esimerkiksi työterveyslääkäri, yksityisen sektorin lääkäri voisi tällaisia karanteenipäätöksiä antaa. Se ei näytä tällä hetkellä mahdolliselta reitiltä, Siika-aho sanoo STT:lle.

Käytännössä kyse olisi siis siitä, että virallisesta karanteeni- tai eristyspäätöksestä edellytyksenä tartuntatautipäivärahan saamiselle luovuttaisiin.

Kuntien päätös yllätti ministeriön - etsinnässä nopea ratkaisu

Jotkut kunnat muun muassa pääkaupunkiseudulla ovat jo ilmoittaneet luopuvansa pääosin jäljittämisestä ja karanteenien asettamisesta, koska omikronmuunnos leviää niin vauhdilla, etteivät resurssit riitä.

– Tämä tilanne jossain määrin tuli meille yllätyksenä, että tartuntatautilain noudattamisesta on tällä tavalla lähdetty nyt luisumaan, Siika-aho sanoo.

Hänen mukaansa tartuntatautipäivärahan saamiseen tässäkin tilanteessa etsitään nyt nopeaa ratkaisua, mutta mitään valmista ei vielä ole.

– Lähinnä se (mahdollinen ratkaisu) liittyy tartuntatautipäivärahan edellytysten jonkinlaiseen muuttamiseen, mutta joitain edellytyksiä siellä silti täytyy olla. Esimerkiksi sellainen julkisuudessa ollut ajatus, että riittäisikö oma ilmoitus – todennäköistä ei ole, että sellaiseen ainakaan mentäisiin, Siika-aho sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa asiassa tarvitaan todennäköisimmin jonkinlainen lainmuutosasia ja myös poliittisia keskusteluja, joten aivan hetkessä ratkaisua ei saada.

Taudin leviämistä pitäisi pyrkiä rajoittamaan

Työläjärven mielestä tartuntatautilaki on edelleen validi ja tartuntatautipäiväraha pitäisi pystyä maksamaan karanteenin ja eristyksen tilanteissa. Hän katsoo, että todistusoikeuden laajentaminen olisi ensisijainen keino.

– Mielestäni edelleenkin pitäisi taudin leviämistä pyrkiä rajoittamaan. Pienistäkin oireista pitäisi jäädä kotiin ja olisi hyvä, jos on selkeä altistuminen tiedossa, että testaus tehdään ja odotellaan sitten sitä testituloksen valmistumista. Mutta jos jäät vaille toimeentuloa siltä ajalta, se on työntekijälle kohtuuton tilanne.

Tartuntatautipäivärahan määräysoikeuden laajentaminen saattaa vaatia lainmuutosta, mutta jos löytyisi mahdollisuus, että nykypykälien valossa tulkintaa voisi väljentää, olisi se nopeampi vaihtoehto, Työläjärvi arvioi.

Asiasta ei ole vielä päätöksiä, mutta henkilökohtaisesti hän kannattaa, että näin edettäisiin. Tartuntatautipäivärahan voisi saada ilman karanteeniakin, mutta siihen liittyisi vahva suositus karanteenista silloin, kun on altistunut koronalle ja eristyksestä, kun tauti on päällä.

Ongelmallinen ja sekava tilanne

Tartuntatautipäiväraha on useimmissa tapauksissa huomattavasti parempi tasoltaan kuin tavallinen sairauspäiväraha. Se tähtää täyteen ansiotulomenetykseen, eikä siinä ole omavastuuaikaa. Lisäksi sairauspäivärahan edellytyksenä on työkyvyttömyys – karanteeniin taas voidaan asettaa altistumisten perusteellakin.

Kelan tartuntatautipäivärahaa maksetaan joko työnantajalle tai työntekijälle riippuen siitä, maksaako työnantaja työntekijälle palkkaa eristyksen tai koronakaranteenin ajalta. Päivärahan myöntämisen edellytyksenä on ollut päätös karanteenista, eristämisestä tai määräys työstä poissaolosta.

– Tartuntatautipäiväraha on selvästi parempi etuus työntekijälle. Se on myös työnantajalle selvästi parempi vaihtoehto, jos työnantaja maksaa palkkaa. Jos sairastuvia työntekijöitä tulee runsaasti, niin kuin nyt tällä hetkellä on tilanne, voi työnantajallekin tulla ihan merkittäviä taloudellisia menetyksiä, sanoo Työläjärvi.

Viiveet testauksessa, jäljityksessä ja karanteenipäätöksissä ovat aiheuttaneet hankaluuksia ainakin pääkaupunkiseudulla jo aiemminkin.

– Tilanne on ilman muuta ongelmallinen ja hyvin sekava, kun on erilaisia ohjeita eri puolilla Suomea, eri kunnissa ja eri sairaanhoitopiirien alueilla.

Duunarialoilla, joissa etätyö ei pääsääntöisesti ole mahdollista, on erityisen vaikeaa omatoimisesti ratkaista, tuleeko töihin vai jääkö karanteeniin.

Sosiaaliturva kuuluu myös terveydenhuollolle

Muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen on ehdottanut karanteenien tilalle sairauslomia ja joustoa siihen, että työntekijät voisivat olla nykyistä pidempään omalla ilmoituksella pois töistä. Myös Uudellamaan kunnissa on ollut samanlaista henkeä. Ne ovat todenneet, että sosiaaliturva ei yksinään ole kestävä syy laatia yksilönvapautta voimakkaasti rajaavia päätöksiä.

Työläjärvi ymmärtää, että tilanne on kunnille, sairaanhoitopiireille ja palveluntuottajille vaikea.

– Parhaansa he varmasti yrittävät, mutta meillä on sairastamiseen, työkyvyttömyyteen ja tartuntatauteihin liittyvää sosiaaliturvaa, joiden mahdollistamisessa on terveydenhuollolla lakisääteinen rooli.

– Nyt on tavallaan ulkoistettu se, että sosiaaliturvaan tai sairastetun taudin myötä koronapassiin liittyvät asiat eivät kuuluisikaan terveydenhuollon tehtäviin, mutta mielestäni ne ehdottomasti kuuluvat. Totta kai pitää potilaat hoitaa ja rokotusten pitää pyöriä, mutta pitää myös toimia sillä tavalla, että työntekijät ja työnantajat saavat sen sosiaaliturvan, johon heillä on lakisääteinen oikeus.

Kela odottaa mahdollisia muutoksia - viime vuonna saajia 270 000

Etuuspäällikkö Milla Kaitola Kelasta kertoo STT:lle, että Kela pystyy reagoimaan nopeasti mahdollisiin muutoksiin, mutta toistaiseksi se toimeenpanee voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka edellyttää virallisia karanteeni- ja eristämismääräyksiä.

– Ainoa mitä voimme toimeenpanossa huomioida, ovat ruuhkatilanteet, ja sinänsä joustaa esimerkiksi siinä, että kun hakuaika tartuntatautipäivärahassa on kaksi kuukautta, niin voidaan hyväksyä myöhästymisen syyksi se, jos henkilö ei ole ajoissa saanut eristämis- tai karanteenipäätöstä kunnasta.

Tartuntatautipäivärahaa maksettiin viime vuonna noin 127 000 saajalle, ja maksetun etuuden kokonaissumma oli yli 115 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi esimerkiksi vuonna 2018 saajia oli 105 ja vuonna 2019 heitä oli 120. Sairauspäivärahaa sai viime vuonna runsaat 300 000 saajaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka