Niinistö Ylellä: Bidenin ja Putinin puhelun suurin anti oli vakuuttelut diplomaattisesta etenemisestä – "Tammikuun toiselle viikolle asti ainakin säilyy rauhantunnelma"

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhelussa ei julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella ollut kovin paljon uutta.

– Jos ajatellaan tätä eilistä puhelua, niin kovin paljon uutta siinä ei ilmentynyt. Ja ehkä paras puoli puhelussa oli, että kumpikin osapuoli näytti, tiedotteissa ainakin, vakuuttavan valmiuttaan diplomaattisen etenemiseen, joka sitten tammikuun toisella viikolla lähteekin liikkeelle, presidentti sanoi Ylen Ykkösaamussa perjantaina.

– Tuo mitä venäläiset ovat sitten sanktioista varoittaneet, se varmasti kuuluu nyt tähän retoriikkaan, mutta kiinnitin kyllä huomiota siihen, että Kremlin tiedotteessa todettiin Yhdysvalloilla ja Venäjällä olevan erityinen rooli Euroopassa. Siinä ehkä olisi pitänyt aloittaa lista kyllä Euroopan unionilla, jolla kai on kaikkein eniten roolia Euroopassa, Niinistö jatkoi.

Niinistön mukaan puhelussa ei vaikuta olleen kovin paljon uutta.

– Jää tietysti vähän kysymään, että miksi puhelu oli tarpeen, sehän oli kait Putinin aloitteesta. Hyvä puoli on kuitenkin se, että nyt voidaan kuitenkin olla melkoisen vakuuttuneita siitä, että tuonne tammikuun toiselle viikolle asti ainakin säilyy rauhantunnelma.

Presidentin mukaan Kremlin viestin pääpaino on turvatakuissa.

– Kun vähän miettii näitä sanomia, etenkin Kremlin suunnasta, niin pääaihe tuntuu kylläkin olevan yleisissä vaatimuksissa, turvatakuissa niin kuin he sanovat, ja Ukraina näyttää ikään kuin muodostavan raamit tällaisen keskustelun käymiselle.

"Välittäjää tuskin tarvitaan"

Presidentin mukaan laaja yhteydenpito Ukrainan konfliktin eri toimijoihin on ollut hyödyllistä. Välittäjän rooliin hän ei kuitenkaan uskonut.

– Ei tässä nyt kannata liikoja kuvitella, mutta olen saanut pidetyksi yhteyttä aika laajastikin kaikkiin toimijoihin, ja minusta se on Suomen kannalta hyödyllistä. Olemme suorissakin yhteyksissä joka suuntaan ja kuulemme siinä monenlaista. Se, että tässä tarvittaisiin jotain välittäjiä, niin se kannattaa ehkä unohtaa.

Viron yleisradio ERR kertoi torstaina, että Viro haluaisi lisätä aseapua Ukrainaan lahjoittamalla sille muun muassa kenttätykkejä, jotka se on ostanut Suomelta. Tähän se tarvitsisi Suomen luvan lisäksi luvan myös Saksalta, koska Suomi hankki 122-milliset haupitsit Saksasta 90-luvulla.

Niinistö ei pitänyt tykkien siirtämistä eteenpäin mahdottomana.

– En näkisi, että se mitenkään ylivoimaisen hankalaa on. Tässä tulee tuo asekauppoihin kuuluva traditio, myyjä aina pidättää tällaisen jatkoluovutusehdon, ja niinpä me palaamme tässä nyt 1990-luvun alkuun, jolloin Suomi hankki nuo haupitsit. Tämän vuoksi tässä nyt keskustellaan ensin Saksan kanssa, presidentti kommentoi.

– Totta kai tilanne on herkkä Ukrainassa, ja meillä on kait vanhastaan ollut kirjoitettunakin sellainen periaate, että sotaa käyville alueille ei aseita luovuteta. Sitä tuossa nyt varmasti pohditaan, mutta en nyt näkisi siinä niin kovin paljon dramatiikkaa kuitenkaan.

Lliikkumavara Naton mahdollisen jäsenyyden suhteen on ennallaan

Niinistön mukaan Suomen mahdollisuudet sotilasliitto Naton mahdollisen jäsenyyden suhteen ovat edelleen täysin omissa käsissä.

– Se on tietysti aivan meidän käsissämme, mitä me päätämme tehdä, ei siinä mitään liikkumavaran rajoituksia ole, presidentti Ykkösaamussa.

Niinistö kertoi tähdentäneensä samaa asiaa myös taannoisessa puhelinkeskustelussaan Putinin kanssa.

– Sanoin selkeästi, että meidän lähtökohtamme on, että me kunnioitamme suvereniteettia ja määräämme itse tietysti siitä, mitä teemme. Pidämme avoimena mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä eli sotilaallisesti liittoutua, ja on sitten Naton asia ratkaista, keitä jäseniä se ottaa.

Niinistö muistutti myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin viimeksi pari kuukautta sitten vakuuttaneen, että Nato jatkaa avoimien ovien politiikkaa.

– Minusta tämä on Suomen kannalta hyvin selvä tilanne, enkä alkuunkaan usko, että noissa neuvotteluissa sen enempää Yhdysvaltojen kuin Natonkaan kanssa jonkinlainen jäsenyyssulku lähtisi eteenpäin, Niinistö jatkoi.

"Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni"

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) muistutti omassa uudenvuoden tervehdyksessään, että Suomen pitäisi pitää kiinni mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä ja tiivistää samalla puolustusyhteistyötä Euroopan unionin kanssa.

– Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Se kuuluu eurooppalaisen turvallisuuden perustaan, joka kirjattiin (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) Etyjin periaatteisiin. Osoitimme, että opimme menneisyydestä. Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni, Marin sanoi tervehdyksessään.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka