Kuningattaren kuollessa "London Bridge sortuu" – mutta monarkia porskuttaa pian ennallaan, uskoo professori

Britannian 95-vuotias kuningatar Elisabet on ollut vallassa niin kauan, että monelle britille muita monarkkeja ei ole koskaan ollut olemassakaan. Ikuisesti hänkään ei kuitenkaan elä, ja viime aikoina kuningatar on peruuttanut vierailuja ja julkisia esiintymisiä terveyssyistä.

Suunnitelmat kuningattaren kuoleman varalle ovat olleet olemassa jo kauan. Yksi ensimmäisenä tapahtuvista asioista on ilmoittaa kuolemasta pääministerille, ken tehtävää tapahtumahetkellä hoitaakaan. Virkamiehen on määrä ilmaista uutinen toteamalla "London Bridge is down", mikä kirjaimellisesti tarkoittaa Lontoon Cityn ja Southwarkin välillä Thames-joen ylittävän sillan sortuneen.

Esimerkiksi Politico tänä vuonna ja Guardian vuonna 2017 ovat kertoneet valmiiksi laadituista suunnitelmista kuningattaren kuoleman jälkeisille hetkille ja päiville. Suunnitelmia päivitetään tiettävästi useita kertoja vuodessa, joten uusimmissa muutoksissa on huomioitu esimerkiksi koronaviruspandemian mahdolliset vaikutukset. Politico kuvailee, että aikataulujen yksityiskohdat kuoleman ja hautajaisten välisille 10 päivälle "vaihtelevat banaaleista naurettaviin".

Politiikan tutkija ja historioitsija, professori Vernon Bogdanor lontoolaisen King's Collegen Centre for British Politics and Governmentista on kirjoittanut ja luennoinut monarkiasta ja perustuslaista vuosikymmenien ajan. Hän uskoo, että kuningattaren kuoleman synnyttämä suru tuo muun muassa EU-eron ja vuoden 2008 finanssikriisin pahentaman epätasa-arvon jakaman kansan hetkeksi yhteen.

– Hetki tulee olemaan dramaattinen. Niin moni ei ole koskaan tuntenut ketään muuta monarkkia, Bogdanor sanoo STT:lle puhelimitse.

"Hämmästyttävä kyky ymmärtää kansan sielua"

Oli monarkiasta mitä mieltä tahansa, kuningatar Elisabet on ollut valtavan suosittu brittien keskuudessa. Tuoreimmassa YouGovin kyselyssä hän oli kaikissa aikuisten ikäryhmissä suosituin kuninkaallinen, ja lähes kolme neljästä britistä sanoo pitävänsä kuningattaresta.

Elisabetiin on usein viitattu Britanniaa "yhdistävänä voimana". Bogdanor pitää syynä sitä, että kuningattarella ei ole taakkanaan poliittista historiaa, joka voisi tehdä hänestä poleemisen hahmon. Hän on myös päivänpolitiikan ja siten esimerkiksi EU-erosta käydyn väännön yläpuolella.

– Hänellä on hämmästyttävä kyky ymmärtää kansan sielua. Lisäksi ihmiset ihailevat hänen työmoraaliaan ja tapaa, jolla hän edustaa maata sekä kotona että ulkomailla, monarkian kannattajana tunnettu professori kehuu.

Kuningatar on pysynyt erossa päivänpolitiikasta eikä Bogdanorin mukaan ole koskaan tehnyt puoluepoliittisia kannanottoja. Puheiden vivahteitakin tulkitaan kuitenkin tarkasti, ja esimerkiksi Elisabetin kannasta Britannian EU-eroon huhuttiin laajalti.

Skotlannin itsenäistymisestä järjestetyn kansanäänestyksen alla kuningattaren kuultiin sanovan, että hän toivoo ihmisten ajattelevan äänestyspäätöstään tarkkaan. Kommentti tulkittiin itsenäisyyttä vastustavaksi – eli poliittiseksi.

Bogdanor huomauttaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattaren voi luonnollisesti olettaa toivovan, ettei hänen edustamansa unioni hajoa. Kommenttia hän kuitenkin pitää hyvin neutraalina, eikä se paljastanut kuningattaren kantaa.

Charlesin suosio kalpenee äidin rinnalla

Äidiltään kruunun perivän prinssi Charlesin suosiolukema on 45 prosenttia, ja hän on listalla kuudenneksi suosituin kuninkaallinen. Marraskuisessa kyselyssä vain reilu kolmannes prosenttia briteistä arveli, että prinssistä tulee hyvä kuningas. 37 prosentin mielestä prinssi Charlesin pojasta prinssi Williamista pitäisi tulla kuningas isänsä sijasta, kun Charlesin kuningattaren seuraajaksi halusi 35 prosenttia.

Onko mahdollista, että kansaa yhdistäneen kuningattaren jälkeen monarkiksi nouseva prinssi jakaakin kansaa? Ainakaan Bogdanor ei ole huolissaan. Hän muistuttaa, että tähän asti Charlesin asema on ollut erilainen, sillä toisin kuin kuningatar, prinssi ei ole ollut velvollinen noudattamaan ministereidensä toiveita julkisissa ulostuloissaan. Tilanne muuttuu, kun hänet kruunataan kuninkaaksi.

– Sitten hän ei voi toimia ilman ministereiden hyväksyntää tai kampanjoida minkään puolesta. Hän on ollut tästä koko ajan tietoinen.

Lisäksi prinssi Charles on vakuuttanut ihmisiä hyväntekeväisyystyöllään, samoin kuin hänen puolisonsa Cornwallin herttuatar Camilla. Brittien suhtautuminen Camillaan "toisena naisena" prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan liiton aikana oli hyvinkin negatiivista, mutta Bogdanorin mukaan katkeruus on häviämässä.

– Harva elää täysin ongelmatonta elämää. Ihmiset ymmärtävät, että Charles on nyt onnellinen.

Monarkialla edelleen brittien tuki

YouGovin marraskuun kyselyssä 11 prosenttia oli sitä mieltä, että Elisabetin jälkeen monarkkia ei tarvita lainkaan. Toukokuussa YouGov uutisoi , että nuorten, 18–24-vuotiaiden asenne monarkiaa kohtaan on muuttunut merkittävästi sitten vuoden 2019. Kevään kyselyssä ikäryhmästä reilut 40 prosenttia oli sitä mieltä, että valtionpäähenkilön olisi oltava vaaleilla valittu, ei monarkki.

Bogdanor muistuttaa, että britit voisivat kansanäänestyksellä lopettaa monarkian, mutta toistaiseksi laajaa intoa tähän ei ole nähty. Poliitikoiden keskuudessa monarkiasta luopumiselle ei löydy juurikaan kannatusta – tai ainakaan sitä ei sanota ääneen, vaikka niin yksityisesti ajateltaisiinkin.

Esimerkiksi politiikan maailmasta valittava johtaja ei Bogdanorin mielestä voisi olla samalla tavalla kansaa yhdistävä hahmo. Poliittisten kantojen ja taustan ohella jakautuneisuutta voisi lisätä se, että johtaja olisi väistämättä joko englantilainen, walesilainen, skotti tai pohjoisirlantilainen.

– Kuningatar on vain britti eikä mistään muualta. Se on tärkeä etu hänelle itselleenkin.

Pitääkseen nuoret puolellaan kuningashuoneen on kuitenkin modernisoiduttava, minkä kuninkaalliset Bogdanorin mukaan ymmärtävät.

"Emme tule tänne terveytemme vuoksi", lausui prinssi Philip

Kuningatar ei kuitenkaan ole kuninkaallinen vain omalla maallaan vaan myös Kansainyhteisössä eli Britannian entisissä alusmaissa. Aivan kuten brititkin myös yhteisömaiden kansalaiset voisivat päättää luopua kuninkaallisista. Karibialla sijaitseva Barbados jätti marraskuussa siirtomaa-ajan ja kuningatar Elisabetin taakseen ja julistautui maailman tuoreimmaksi tasavallaksi.

Bogdanor muistuttaa myös kuningattaren itsensä useaan otteeseen painottaneen, että monarkia on olemassa vain kansan tuella ja suostumuksella. Samaa korosti kuningattaren edesmennyt puoliso, Edinburghin herttua prinssi Philip muun muassa vierailullaan Kanadassa vuonna 1969. Prinssin totesi tuolloin, että on väärinkäsitys kuvitella, että monarkiaa pidetään yllä monarkian itsensä vuoksi.

Prinssin moneen kertaan siteerattu Kanadassa sanoma lausahdus kuuluu, että "me emme tule tänne terveytemme vuoksi, niin sanoakseni – keksimme muitakin keinoja viihdyttää itseämme".

– Tärkeää on, että jos missä tahansa vaiheessa ihmisistä tuntuu, ettei sillä (monarkialla) ole enää roolia, hyvänen aika, lopetetaan koko homma sopuisasti ja ilman riitelyä, herttua lausui tuolloin.

Teoriassa Barbadokselle voi siis edelleen tulla seuraajia. Bogdanor tosin muistuttaa, että esimerkiksi Australia päätti vuonna 1999 kansanäänestyksessä pitää kuningattaren ja olla muuttumatta tasavallaksi.

Kaikki asiantuntijat eivät ole monarkian tulevaisuuden yhtä toiveikkaita kuin Bogdanor. Esimerkiksi kuninkaallisia käsittelevän Majesty Magazine -aikakauslehden toimituspäällikkö Joe Little arvioi uutistoimisto AFP:n haastattelussa marraskuussa, että tasavaltalaistumistrendi jatkuu ja jopa kiihtyy tulevien monarkkien valtakausilla.

Mainos: Etelä-Saimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka