Vaikka koronaepidemia on viime aikoina pahentunut merkittävästi, Suomen talouden yleiskuva on vakaa eikä se ole muuttunut merkittävästi edelliseen ennusteeseen verrattuna. Näin arvioi valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa katsauksessaan.
VM arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia.
Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt uudelleen. Ennusteessa kuitenkin oletetaan, että tautitilanteen heikentyminen hidastaa talouden toipumista vain vähän aikaa.
– Taudinkuva on muuttunut viime aikoina hyvinkin nopeasti Suomessa ja muualla. Me oletamme, että tämä hidastaa talouden toipumista hetkellisesti, totesi finanssineuvos Jukka Railavo tiedotustilaisuudessa.
Jos kuitenkin pandemia kehittyisi nopeasti huonompaan suuntaan, uudet koronarajoitukset voisivat Railavon mukaan kääntää nopeastikin näkymää taas toiseen suuntaan.
Ministeriön ennusteen mukaan talouden elpyminen jatkuu ja kasvu kiihtyy ensi vuonna varsinkin niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta.
Suomen Pankki alensi viime viikolla arviotaan ensi vuoden talouskasvuksi 2,6 prosenttiin. Tämän vuoden talouskasvuksi Suomen Pankki arvioi 3,5 prosenttia.
Yksityinen kulutus voimakasta
Talouskasvu on kotimaisen kysynnän vetämää. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle.
– Kulutuksessa kasvu jatkuu erittäinkin voimakkaana, hyvin paljon nopeampana kuin reaalipalkat, Railavo toteaa.
Inflaatio kiihtyy VM:n arvion mukaan 2,6 prosenttiin kansallisella kuluttajahinnalla mitattuna ensi vuonna.
Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Työllisyyden ennustetaan kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia ja työllisyysasteen nousevan runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2024.
Velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun 2023
Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee voimakkaasti tänä vuonna, mutta on edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa suurempi.
Julkista taloutta ovat vahvistaneet erityisesti verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen kasvu, joka on seurausta nopeasta talouskasvusta ja työllisyyden kohenemisesta.
Lisäksi talouden nousu taantumasta on vähentänyt elvytys- ja tukitoimien tarvetta. Toisaalta epidemia kuormittaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja aiheuttaa julkiseen talouteen hoito- ja palveluvelkaa.
– Tämä pitkittää pandemian vaikutuksia julkiseen talouteen, sanoo finanssineuvos Marja Paavonen.
VM varoittaa, että ripeä talouskasvu ei poista julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa. Talouskasvun hidastuessa myös velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun vuodesta 2023 alkaen.
– Epidemia väistyy aikanaan, mutta väestörakenteen ja talouden murros jatkuvat pitkään. Murroksessa luoviminen vaatii meiltä etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja ja mittavia yksityisiä investointeja sekä tarkkaa julkista rahankäyttöä, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.