STM: Koronarokotuksiin ei saa tulla joulutaukoa – eläkeläisiä ja opiskelijoita halutaan mukaan talkoisiin

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvittää monia eri keinoja, joilla koronarokottamista voitaisiin tehostaa niin, ettei rokottamiseen tulisi joulutaukoa. Lisähenkilöstöä tarvittaisiin erityisesti, jos kolmansien rokotteiden rokotusväliä päätettäisiin lyhentää nykyisestä 5–6 kuukaudesta.

STM toivoo muun muassa työterveyshuoltoa nykyistä vahvemmin mukaan koronarokotuksiin. Asiaa koskevaa asetusta on tarkoitus muuttaa lähiaikoina.

– Asetukseen kirjataan se, että kunnan on selvitettävä työterveyspalvelujen tuottajien mahdollisuus osallistua rokotusten toimeenpanoon, kertoo osastopäällikkö Satu Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Työterveyshuoltoa on jo nyt hyödynnetty rokotuksen antajana, mutta Koskelan mukaan kuvioon on liittynyt esimerkiksi rokotteiden jakeluun ja sopimusmenettelyihin liittyviä ongelmia, kun yhdellä työpaikalla voi olla työntekijöitä useista eri kunnista.

– Sitten toki työterveyshuollon mukana oleminen edellyttää, että on käytössä potilastietojärjestelmät ja Kanta-palveluyhteys.

Kunnan velvollisuudeksi työterveyspalvelujen käyttämistä ei kuitenkaan voi asetuksella säätää, sillä muuten se olisi uusi tehtävä kunnille.

Koskelan mukaan asiaa koskevasta asetuksesta on tänään kuulemistilaisuus ja asetus on tarkoitus esitellä valtioneuvostolle huomenna.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tiistaina Ylen A-studiossa pitävänsä tärkeänä kolmansien rokoteannosten vauhdittamista nyt, kun kahdesti rokotettujen suoja alkaa hiipua. Hän kertoi, että koronatoimiin on pyydetty apua eri tahoilta.

Lähihoitajille myös rokotusoikeus?

STM selvittää myös, voisivatko lähihoitajat toimia rokottajina rokotuskoulutuksella. Tällä hetkellä vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut hammaslääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö voi rokotuksen antaa.

– Sen vuoksi tätä lisähenkilöstöä on perinteisesti rekrytoitu sieltä hammashuollon, kouluterveydenhuollon tai neuvolatoiminnan puolelta, Koskela sanoo.

Lähihoitajien rokottamisoikeus vaatisi rokotusasetuksen muuttamista.

Virkamiehet ovat olleet myös yhteydessä moniin eri sote-alan järjestöihin, kuten Suomen sosiaali ja terveys ry:hyn (Soste) ja SPR:ään.

– Olemme saaneet vastauksen, että siellä on vahva intressi olla tukemassa kuntia rokottamisessa, Koskela kertoo.

Kunta voisi tuoda järjestöjen matalan kynnyksen toimitiloihin rokotuspisteitä tai järjestökentältä rekrytoitaisiin lisähenkilöitä tukemaan kuntien rokotustoimintaa kuntien omiin rokotuspisteisiin.

– Tarkoituksena on, että rokotuksiin ei tulisi joulutaukoa, Koskela sanoo.

Opiskelijat ja eläkeläiset mukaan

Myös ammattikorkeakouluihin on oltu yhteydessä, jotta loppuvaiheen opiskelijoita saataisiin mukaan rokotustalkoisiin. STM haluaa myös, että kunnat varmistaisivat, että kaikki halukkaat eläkkeellä olevat sairaanhoitajat ja lääkärit on haalittu mukaan.

Rokottaminen on kuntien vastuulla.

– Nämä on toimenpiteitä, joilla jokaisella voi olla pieni merkitys, mutta kuitenkin merkitystä osana kokonaisuutta, Koskela sanoo.

Ulkopuolisia resursseja voitaisiin käyttää myös tartunnan jäljitykseen. Kaikki koronasta aiheutuvat lisäkustannukset korvataan kehyksen ulkopuolisina menoina täysimääräisesti kunnille.

"Uskon, että halukkuutta on"

Sosten pääsihteerin Vertti Kiukkaan mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) olii yhteydessä yli 240:n sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoisjärjestön kattojärjestöön jo ennen esiintymistään Ylen A-studiossa tiistai-iltana. Kiuru kertoi A-studiossa pitävänsä tärkeänä kolmansien rokoteannosten vauhdittamista nyt, kun kahdesti rokotettujen suoja alkaa hiipua. Hän kertoi, että koronatoimiin on pyydetty apua Puolustusvoimilta ja kansalaisjärjestöiltä.

Kiukas kertoo, että Soste koordinoi avunpyynnön eteenpäin jäsenjärjestöilleen. Sostessa odotetaan vielä tarkempia tietoja siitä, miten järjestöapua organisoitaisiin.

– Todennäköisesti organisoinnissa edetään sairaanhoitopiireittäin, Kiukas kertoo STT:lle.

Kiukas uskoo, että järjestöjen potentiaali on ennen kaikkea koronajäljitykseen osallistumisessa.

– Jonkin verran voidaan varmaan testaamiseen ja rokottamiseen saada ammattihenkilökuntaa, mutta ennen kaikkea kyseessä on muiden järjestötoimijoiden kuin sote-ammattilaisten värvääminen jäljitystyöhön, jotta kuntien resursseja saadaan muualle, Kiukas kertoo.

Sote-järjestöjen johdolle avunpyynnöstä viestittiin jo ennen eilisen A-studiota.

Kiukas uskoo, että halukkuutta vapaaehtoistyöhön on.

– Se on järjestöille luonteenomaista, että vastataan tarpeeseen, kun sitä on, Kiukas sanoo.

Rokotusryhmä keskustelee rokotusväleistä huomenna

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) keskustelee koronarokoteannosten välien lyhentämisestä huomenna aamupäivällä pidettävässä kokouksessaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek STT:lle.

Rokotusvälien lyhentämisasia on Nohynekin mukaan kokouksen pääaihe eikä kokouksessa käsitellä muita isoja asioita.

KRAR antaa asiasta lausunnon THL:lle. THL tarkastelee sitä ja mahdollisia muita seikkoja ja antaa sitten oman suosituksensa tai lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). THL:n kanta kerrotaan Nohynekin mukaan julkisuuteen yleensä torstai-iltana tai viimeistään perjantaiaamuna.

Nohynek ei halunnut kommentoida omaa näkemystään rokotusvälien lyhentämisestä.

– Minusta täytyy katsoa näyttö siitä mitkä ovat sen hyödyt ja mitkä asiat puoltavat sitä ja mitkä asiat taas puhuvat sitä vastaan ja tehdä sitten näyttöpohjaisia ratkaisuja, Nohynek sanoi STT:lle.

– Ainahan rokotuksiin liittyvien muutosten tekeminen on hyötyjen ja haittojen punnitsemista, Nohynek jatkoi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka