Puolustusvoimain ohjelmajohtaja: Hävittäjähankintaan liittyvä teollinen yhteistyö tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuksia

Suomen hävittäjähankintaan kuuluu tärkeänä osana myös teollinen yhteistyö, jonka toivotaan avaavan suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia.

– Suoran teollisen yhteistyön lähtökohta on, että sen pitää kohdistua hankittavaan tuotteeseen, sen rakentamiseen, ylläpitoon tai siihen liittyviin palveluihin. Siinä ovat vahvimmilla Patria ja Insta , mutta myös Finnair on mukana, kertoo Puolustusvoimien ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

Puranen huomauttaa, ettei tarkkoja tietoja yhteistyöstä tai siihen tulevista yrityksistä ole mahdollista kertoa erikseen. Neuvotteluja käydään ja koko velvoitteen täyttämiseen on aikaa kymmenen vuotta, Puranen huomauttaa.

– Epäsuoran teollisen yhteistyön idea on, että tässä saadaan osaamista suomalaisiin yrityksiin. Yhteistyö ei välttämättä takaa, että kauppoja tulee, mutta tuotekehityksen kautta avautuu mahdollisuuksia suomalaisille tuotteille.

Mukana yhteistyötä kehittämässä on ollut laaja kenttä toimijoita yliopistoista yrityksiin.

– Neuvotteluissa ovat olleet mukana Business Finland ja (Puolustus- ja ilmailuteollisuuden etujärjestö) PIAn jäsenyritykset.

Takavuosien vastakaupat jäivät EU-jäsenyyden myötä historiaan, joten sellaisista ei nyt ole puhetta.

Puranen kertoo myös, että reaktiot Suomen hävittäjäpäätökseen olivat varsin maltillisia, kun hän ennen julkistusta kertoi päätöksestä muille tarjoajille.

– Osa jopa onnitteli. Kaikki tiesivät, ettei viittä voittajaa voi olla. Pettymystä kyllä oli äänestä kuultavissa, kun soittelin ennen tiedotustilaisuutta.

Puolustusvoimain komentaja Kivinen Ylellä: Paras mahdollinen paketti

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että monitoimihävittäjien kilpailutus oli pitkä ja perusteellinen urakka, jossa kaikki kandidaatit laitettiin koville.

– Lopputuloksena me sitten saatiin sillä rahalla mikä tähän käytetään varmasti paras mahdollinen paketti, Kivinen sanoi.

Hankittavien 64 F-35-hävittäjän hinnaksi tuli koko hankinnasta 4,7 miljardia. Muu osa 8,4 miljardin hinnasta on käyttökuluja, hankintoja ja koulutusta. Kivisen mukaan hintaa saatiin painettua kilpailutuksen aikana paremmaksi.

– Tarjouskilpailun aikana pyrittiin tietysti siihen, että kukin tarjoaja maksimoi meidän näkökulmasta oman tarjouksensa. Tässä kyllä onnistuttiin.

Koko hankintaan on suunniteltu käytettävän 10 miljardia euroa.

– Myöhemmässä vaiheessa tullaan hankkimaan hävittäjille lisää aseita. Tässä vaiheessa päätettiin hankkia vain ilmataisteluohjukset. Osa kokonaissummasta käytetään kotimaassa tarvittaviin muutoksiin, joita tehdään muun muassa meidän päätukikohdissa.

Kivisen mukaan uusien koneiden käyttökustannukset saadaan pysymään kurissa ja 254 miljoonan euron vuosibudjetissa, sillä alkuvuosina 2025–2030 kulut on paketoitu hankintahintaan. Vasta vuodesta 2031 eteenpäin kulut tulevat rahoitettavaksi normaalista puolustusbudjetista. Kustannusten suuruutta on arvioitu tarkkaan myös valtiovarainministeriön avustuksella. Lisäksi laskuissa on varauduttu siihen, että kustannukset nousevat suuremmiksi kuin mitä valmistaja Lockheed Marti n lupaa.

– Arvioiduista käyttökustannuksista on toteutettu monenlaista laskentaa, johon on lasketut sisään myös riskivaraumia. Siihen on saatu varmuus, että Puolustusvoimien resursseilla kyetään operoimaan.

Ruotsi pysyy lähimpänä kumppanina

Suomen päätös valita amerikkalainen monitoimihävittäjä aiheutti pettymystä muun muassa Ruotsissa, mutta Kivinen ei näe ratkaisun heikentävän Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä eikä sitä, että Ruotsi on Suomelle läheisin yhteistyökumppani.

– Me teemme Ruotsin kanssa sellaisia asioita, mitä me emme muiden kanssa tee. Meillä on muun muassa yhteistä operatiivista suunnittelua, jota tehdään tällä hetkellä vain Ruotsin kanssa. Sotilaallisesti yhteistyön tavoite on, että meidän pitää pystyä toimimaan Ruotsin kanssa yhdessä normaalioloissa, kriisissä ja sodassa, jos poliittiset päättäjät niin päättää, Kivinen summasi.

Vaikka Suomen valinta ei kohdistunut eurooppalaiseen hävittäjään, on Kivisen mukaan selvä, että Euroopan puolustusyhteistyötä kehitetään ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden teknologista pohjaa vahvistetaan.

EU:n puolustusyhteistyö tulee Kivisen arvion mukaan suuntautumaan tulevaisuudessa yhä enemmän kriisinhallintaan. Eurooppalaiset taisteluosastot eivät ole osoittautuneet toimivaksi malliksi. Lisäksi hän uskoi, että Euroopassa on tulevaisuudessa mahdollista tehdä enemmän yhteistyötä kalustehankinnoissa.

Ukrainan tilannetta seurataan tarkkaan

Nykyinen tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla on Kivisen mukaan sellainen, että Puolustusvoimat seuraa sitä tehostetusti. Kivinen muistutti, että Venäjän retoriikka oli kovaa myös viime keväänä.

– Mekin teemme skenaarioita ja arvioita. On mahdollista, että sotatoimet käynnistyvät. En sano, että niin olisi tapahtumassa, mutta se on mahdollista.

Suomen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan Kivisen mukaan ole sellaista, mistä pitäisi olla välittömästi huolissaan.

– Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka