Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

KKO: Asiakastietoja ei saa käyttää Vastaamo-tutkinnassa, sisältävät arkaluonteisia tietoja – KRP:n mukaan nyt rikoksen uhriksi joutuneiden aktiivisuus ratkaisee

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta on tehty yli 25 000 rikosilmoitusta. Yhtiö on asetettu selvitystilaan. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Johanna Latvala / STT

Korkein oikeus (KKO) on kieltänyt asiakastietojen käytön Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuvassa tutkinnassa.

KKO katsoi, että Vastaamon asiakastiedot sisältävät henkilön terveydentilaa koskevia arkaluonteisia tietoja, joista terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa todistaa. Näin ollen asiakastiedot sisältävää aineistoa ei saa takavarikoida, tutkia tai hyödyntää rikosasian esitutkinnassa.

Psykoterapiakeskus Vastaamo kertoi viime vuoden lokakuussa joutuneensa tietomurron ja kiristyksen kohteeksi. Yhtiön mukaan "tuntematon vihamielinen osapuoli" oli ollut yhteydessä yhtiöön ja sanonut saaneensa haltuun sen asiakkaiden luottamuksellisia tietoja.

Tietomurrossa saatuja potilastietoja on julkaistu pimeässä verkossa, niin kutsutun tor-verkon puolella. Elokuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että tietomurrossa saatuja potilastietoja on vuodettu avoimen verkon puolelle. Myös tietomurron uhreille on lähetetty kiristysviestejä.

Keskusrikospoliisi tutkii asiaa. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen kertoo, että toisenlainen oikeuden päätös olisi helpottanut poliisin työtä.

– Emme saa itse meillä hallussa olevasta aineistosta etsiä rikoksen uhreja eli asianomistajia. Tässä jäädään asianomistajien oman aktiivisuuden varaan siinä, että he itse tekevät asiassa rikosilmoituksen, jolloin he pääsevät osaksi tätä rikostutkintaprosessia ja esittämään vaatimuksensa tässä asiassa, Leponen sanoo.

Arviolta 10 000 ei ole vielä tehnyt rikosilmoitusta

Leposen mukaan KKO:n päätös ei kuitenkaan muuta mitään, koska nyt kyseessä oleva aineisto sinetöitiin jo ensi alkuun. Näin ollen poliisi ei ole tähän mennessäkään voinut selvittää rikoksen uhreja, vaan nämä ovat itse ilmoittautuneet poliisille tekemällä rikosilmoituksen.

– Tähän mennessä asiassa on tehty noin 25 000 rikosilmoitusta, ja niissä on joitakin päällekkäisyyksiä. Arvioisin, että noin 22 000 ihmistä on ilmoittautunut asianomistajiksi tässä asiassa, Leponen sanoo.

Mahdollisia rikoksen uhreja, jotka eivät ole tehneet rikosilmoitusta, voi olla vielä tuhansia.

– Uskoisin, että puhutaan vielä 10 000 ihmisestä, jotka eivät ole rikosilmoitusta asiassa tehneet, Leponen sanoo.

Leposen mukaan Vastaamon tietomurron tutkinnassa on saatu merkittävää edistystä.

– Juttu on erittäin monimutkainen ja siinä on paljon tietoteknisiä haasteita tutkinnassa johtuen esimerkiksi aineiston määrästä, mutta toisaalta aineiston laatukin asettaa tietynlaisia haasteita. Mutta voidaan sanoa, että vuodessa on otettu isoja harppauksia, hän kertoo.

– Meillä on selkeä suunta, johon tutkintaa on viety. Edelleen näemme siinä valossa, että juttu on kyllä selvitettävissä.

Leponen: Ymmärrämme KKO:n päätöksen

KKO:n mukaan poliisin esitutkinnassa Vastaamon tuotantopalvelimeen tehtiin laite-etsintä, jonka yhteydessä yrityksen asiakastietokannasta eriteltiin siihen sisältyvien henkilöiden nimet ja yhteystiedot.

Etsintävaltuutettu vastusti tietojen takavarikoimista ja jäljentämistä, joten aineisto sinetöitiin ja sen tutkiminen ja hyödyntäminen vietiin tuomioistuimen ratkaistavaksi. Helsingin käräjäoikeus päätti, ettei aineistoa saa hyödyntää.

KKO otti tutkittavakseen tutkinnanjohtajan ennakkopäätösvalituksen. KKO katsoi, että yrityksen asiakastiedoista eritellyt nimi- ja yhteystiedot eivät sellaisenaan ole henkilön terveydentilaa koskevia tietoja, mutta tässä tapauksessa ne viittaavat hoitosuhteeseen mielenterveyspalveluja tarjoavaan yritykseen.

– Sen vuoksi asiakastiedot ovat lähtökohtaisesti laissa tarkoitettuja henkilön terveydentilaa koskevia arkaluonteisia tietoja, joita koskee todistamiskielto ja joihin ei saa kohdistaa takavarikkoa, KKO:n tiedotteessa kerrotaan.

Leponen KRP:stä sanoo, että he ymmärtävät myös KKO:n ratkaisun.

– Ymmärrämme korkeimman oikeuden päätöksen siinä mielessä oikein hyvin, että kyse on nimenomaan arkaluonteisista tiedoista. Tässä lähdettiin nimenomaan hakemaan sitä ennakkopäätöstä, koska aiempaa tuomioistuinkäytäntöä tästä asiasta ei ollut. Sinällään on nyt erittäin hyvä, että sellainen on saatu, Leponen toteaa.

– Nyt vain asettuvat ristiriitaan esitutkintalain selvittämisvelvollisuus, kuka on asianomistaja rikoksessa, ja toisaalta se arkaluonteisen tiedon salassapito.

KKO huomauttaa päätöksessään, että asiakastietojen luottamuksellisuus on tärkeää, koska mielenterveyspalveluita tarvitsevien on voitava saada hoitoa ilman pelkoa hoitosuhteen paljastumisesta.

– Tässä tapauksessa hoitosuhdetta koskevien tietojen paljastuminen ei ollut niin selvästi potilaalle edullista, että tiedot eivät kuuluisi todistamiskiellon piiriin, KKO toteaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka