Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Valtaosa 4–6-vuotiaista liikkuu tarpeeksi – tutkimuksen mukaan reipasta liikuntaa pitäisi olla enemmän

4–6-vuotiaille lapsille suositellaan kolmen tunnin liikkumista päivittäin. Tästä vähintään tunti tulisi olla reipasta ja rasittavaa liikkumista. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Emmi Tilvis / STT

Yli 90 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä 4–6-vuotiaista lapsista liikkui vähintään kolme tuntia päivässä, mutta yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suositukseen ylsi vain 61–80 prosenttia lapsista, kertoo Jyväskylän yliopiston ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Likes) tutkimushankkeen raportti.

Varhaiskasvatusikäiset lapset liikkuvat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus.

4–6-vuotiaille lapsille suositellaan kolmen tunnin liikkumista päivittäin. Tästä vähintään tunti tulisi olla reipasta ja rasittavaa liikkumista.

– Tuloksissa liikkumisen määrä vaikuttaa kokonaisuudessaan positiiviselta, mutta reipasta ja vauhdikasta liikkumista kaivataan edelleen lisää, vaikkapa hippaleikin ja trampoliinihyppelyn muodossa, sanoo Likesin tutkimusjohtaja Tuija Tammelin tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistui noin 800 lasta, heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttivat Likes ja Jyväskylän yliopisto.

Pojat liikkuvat keskimäärin enemmän kuin tytöt

Neljävuotiaat lapset liikkuivat koko päivän aikana keskimäärin noin neljä tuntia ja viisi- ja kuusivuotiaat hieman enemmän. Pojilla liikkumisen määrä lisääntyi enemmän iän myötä. Kuusivuotiaat pojat liikkuivat keskimäärin 13 minuuttia enemmän päivässä kuin samanikäiset tytöt.

Tytöillä oli poikia parempi staattinen tasapaino ja poikien välineenkäsittelytaidot olivat tyttöjä paremmat.

Liikkumisen lisäksi mitattiin myös monipuolisesti lasten motorisia taitoja, jotka luovat perustan liikkumiselle.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnan apulaisprofessorin Arja Sääkslahden mukaan aktiivisuuden määrän lisäksi tuleekin kiinnittää erityistä huomiota liikkumisen monipuolisuuteen, erilaisten taitojen opetteluun sekä liikkumisen iloon.

Lähes kaikki lapset kertoivat pitävänsä liikunnasta, sillä vain yksi prosentti sanoi, ettei pidä siitä yhtään. Lapset kokivat olevansa hyviä liikunnassa sitä useammin, mitä nuoremmista lapsista oli kyse.

Kaksi kolmasosaa lapsista liikkui ohjatusti pääkaupunkiseudulla

Yli puolet 4–6-vuotiaista lapsista kertoi harrastavansa ohjattua liikuntaa. Eniten ohjattua liikuntaa harrastivat pääkaupunkiseudulla asuvat lapset, joista 68 prosenttia kertoi liikuntaharrastuksesta. Pohjois-Suomessa liikuntaa harrasti ohjatusti yli puolet (56 prosenttia) ja Keski-Suomessa alle puolet (43 prosenttia) 4–6-vuotiaista.

Suosituimmat liikuntaharrastukset olivat jalkapallo, liikuntakerho, jumppa, tanssi ja uinti.

Lapset ulkoilivat varhaiskasvatuksessa tyypillisimmin 1–2 tuntia ja vapaa-ajalla 30–60 minuuttia päivässä. Viikonloppuisin ulkoilun määrä jäi keskimäärin alhaisemmaksi. Lasten tyypillisin leikkipaikka oli oma piha ja eniten lapset leikkivät ulkona muiden lasten kanssa.

Suomessa ei ole vielä systemaattista seurantajärjestelmää, jolla seurattaisiin varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumista.

– Kouluikäisille meillä on olemassa erinomaiset liikkumisen seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmät jopa maailman mittakaavassa, kommentoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka