Norjassa on odotettavissa vallanvaihdos, kun maa äänestää parlamenttivaaleissa maanantaina. Pääministeri Erna Solberg on johtanut Norjaa viimeiset kahdeksan vuotta, mutta nyt porvarihallituksen tappio näyttää gallupien valossa lähes väistämättömältä.
Tämä avaa työväenpuolueen Jonas Gahr Störelle mahdollisuuden nousta pääministeriksi. Kyselyiden perusteella työväenpuolue on palaamassa parlamentin suurimmaksi puolueeksi, mutta hallituksen kokoaminen voi olla mutkikasta.
Yleisradioyhtiö NRK :n teettämän gallupin mukaan työväenpuolue olisi saamassa noin 24 prosenttia äänistä, kun taas Solbergin johtama konservatiivipuolue saisi noin 20 prosenttia äänistä.
Edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten Störe ei onnistunut päihittämään Solbergia, jota on Norjassa kutsuttu myös lempinimellä Rauta-Erna. Nyt tuuli näyttää kääntyneen punavihreiden puolueiden eduksi.
Solberg ei kuitenkaan ole vielä luovuttanut.
– Toivomme edelleen, että houkuttelisimme vähän lisää äänestäjiä, Solberg kommentoi NRK:lle gallup-lukuja.
Vähemmistöhallitus mahdollinen
Punavihreiden puolueiden suosio ei kuitenkaan välttämättä riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen vaalien jälkeen.
Stören haaveilema työväenpuolueen, keskustapuolueen ja vasemmistopuolueen muodostama koalitio jäisi yleisradioyhtiö NRK:n kannatuskyselyn mukaan yhtä paikkaa vajaaksi suurkäräjien eli parlamentin enemmistöstä.
On myös mahdollista, että työväenpuolueen Störe päätyy johtamaan maata vähemmistöhallituksen turvin.
Punavihreän kolmikon muodostama hallitus olisi työväenpuolueelle mieluisin vaihtoehto, arvioi vaalitutkija Svein Erik Tuastad Stavangerin yliopistosta norjalaisen uutistoimiston NTB:n mukaan.
Tuastadin mukaan ei pidä myöskään aliarvioida työväenpuolueen mahdollisuutta muodostaa hallitus yksin.
– Työväenpuolue saa hyvän neuvotteluaseman yksin. Vaatisi paljon muilta keskusta- ja vasemmistopuolueilta lähteä kaatamaan työväenpuoluehallitusta, Tuastad sanoi NTB:lle.
Pienillä puolueilla suuri merkitys
Paljon riippuu myös siitä, miten Norjan pienemmät puolueet menestyvät vaaleista, sillä niiden tulos voi olla ratkaiseva sen suhteen, millaiseen asentoon parlamentin voimasuhteet asettuvat.
Suurkäräjien 169 paikasta 150 jaetaan vaalipiirien mukaan ja loput 19 niin kutsuttuina tasoituspaikkoina koko maan tuloksen perusteella. Puolueiden on ylitettävä neljän prosentin äänikynnys, jotta ne pääsevät mukaan tasoituspaikkojen jakoon.
Varsinainen vaalipäivä on maanantaina, mutta ennakkoäänestyksen suosio on tällä kertaa ollut ennennäkemättömän suurta. Perjantai-iltapäivään mennessä yli 40 prosenttia norjalaisista äänioikeutetuista oli jo käynyt äänestämässä.
Norjalaismedian mukaan monen ennakkoäänestyspaikan edessä oli perjantaina pitkiä jonoja, kun ennakkoäänestys oli viimeistä päivää käynnissä.
Öljy noussut vaalikeskusteluihin
Vaalien alla Norjassa on kuultu vaatimuksia öljyntuotannon lopettamiseksi. Esimerkiksi Norjan vihreät on vaatinut, että maa hylkäisi öljyntuotannon vuoteen 2035 mennessä.
Suurimmat puolueet, työväenpuolue ja konservatiivit eivät ole innostuneet ajatuksesta luopua mustasta kullasta.
Elokuussa tehdyn kyselyn mukaan öljystä luopumista kannattaa reilusti alle puolet kansasta, 35 prosenttia.
Öljystä luopuminen ei olisi helppoa Norjalle, sillä öljyala vastaa noin 14:ää prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja työllistää suoraan 160 000 ihmistä.
Öljykaupunki Stavangerissa vihreiden ehdokas Ulrikke Torgersen kommentoi uutistoimisto AFP:lle öljyn kuuluvan museoon.
– Se on palvellut meitä hyvin monta vuosikymmentä, mutta nyt voimme nähdä, että se tuhoaa ilmastomme, Torgersen sanoi AFP:lle.
Öljyn avulla Norja on kerännyt itselleen muhkean öljyrahaston, jonka tarkoituksena on turvata hyvinvointivaltion rahoitusta nyt ja tulevaisuudessa.
Öljyrahasto tunnetaan virallisesti valtion eläkerahastona, mutta siitä puhutaan usein öljyrahastona, sillä rahastoon sijoitetaan Norjan öljytuotot. Öljyrahastolla on omistuksia tuhansissa yrityksissä.
Öljyrahaston markkina-arvo on noin 1 170 miljardia euroa.