Suomalaisten kotitalouksien varallisuuserot ovat jatkaneet kasvuaan viime vuosina, kertoo Tilastokeskus. Toissa vuonna puolella kotitalouksista oli yli 104 000 euron nettovarallisuus. Varakkaimman neljänneksen varallisuus oli yli 257 900 ja köyhimmän alle 9 400 euroa.
Varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet. Iäkkäämmät ovat yleensä maksaneet jo pois asuntolainansa.
– Asuntojen arvonnousun ansiosta heidän nettovarallisuutensa on noussut aika suureksi, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Asuntolainat painavat vastaavasti nuoremmissa ikäluokissa nettovarallisuutta alas. Alle 34-vuotiailla nettovarallisuuksilla on hyvin vähän.
Velaton perheasunto pääkaupunkiseudulla nostaa kotitalouden helposti varakkaimpaan neljännekseen, sillä pienehköjenkin asuntojen hinnat ylittävät yleensä 260 000 euron rajan.
Lehmus huomauttaa, että näin on myös Tampereella ja Turussa sekä vähemmässä määrin pienemmissä kasvukeskuksissa kuten Kuopiossa.
– Suomalaisten varallisuus tulee eriytymään jatkossa siitä syystä, että asuntojen hinnat eriytyvät. Maaseudulla ja syrjäseuduilla asuntojen hinnat pikemminkin laskevat, Lehmus sanoo.
Omistusasunto oli varallisuuden arvolla laskien merkittävin varallisuuserä, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli lähes puolet. Oma asunto on tärkein varallisuuslaji kaikissa muissa varallisuusluokissa paitsi varakkaimmassa kymmenesosassa, joka omistaa paljon esimerkiksi osakkeita.
Varakkain kymmenys omisti 82 prosenttia pörssiosakkeista ja 92 prosenttia noteeraamattomista osakkeista. Pörssikurssit ovat nousseet viime vuosina.
Nettovarallisuus lasketaan siten, että reaali- ja rahoitusvarallisuudesta vähennetään velat.
Vauraimpien osuus nettovarallisuudesta kasvanut
Nettovarallisuuden keskiarvo oli toissa vuonna noin 214 800 euroa, eli yli kaksinkertainen mediaaniin verrattuna. Tämä kertoo siitä, että varallisuus keskittyy vauraimpaan kymmenesosaan, joka omisti toissa vuonna lähes puolet nettovarallisuudesta.
Seuraavaksi vauraimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta oli 18,3 prosenttia.
Viisi vähävaraisinta kymmenystä, eli puolet kotitalouksista omisti nettovarallisuudesta vain 5,4 prosenttia.
Verrattuna Tilastokeskuksen edelliseen varallisuustilastoon vuodelta 2016 varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta on kasvanut. Kehitys on jatkunut vertailuvuodesta 1988, jolloin vaurain kymmenesosa omisti nettovarallisuudesta hiukan yli 36 prosenttia. Kymmenen vuotta myöhemmin osuus nousi yli 43 prosentin ja on siitä lähtien hilautunut 49,6 prosenttiin.
Köyhimmän puolikkaan osuus nettovarallisuudesta oli vuonna 1988 reilut 10 prosenttia.
Varallisuuserot eivät heijasta suoraviivaisesti tuloeroja. Velattoman asunnon omistavalla eläkeläisellä voi olla pienet tulot. Suurituloisella nuoremmalla ihmisellä voi olla paljon asuntovelkaa, jolloin hänen varallisuusasemansa on selvästi heikompi.
Asunto tärkein varallisuuden muoto
Lähes joka kotitaloudella oli talletuksia, 72 prosentilla auto tai muu kulkuväline ja 65 prosentilla omistusasunto. Pörssiosakkeita ja rahastosijoituksia oli 43 prosentilla.
Muiden asuntojen kuten kesähuviloiden osuus kokonaisvaroista nousi yli 10 prosentin.
Talletukset sisältävät sekä käyttötilit että määräaikaistilit, kertoo Tara Junes Tilastokeskuksesta.
Nettovarallisuus heittelee näin kuukausien sisällä. Kun palkat tai sosiaalietuudet kilahtavat tilille, nettovarallisuus alkaa laskea heti, kun käy kaupassa.
Suomalaisilla on myös metsävarallisuutta. Metsäteollisuus tekee vuosittain yli satatuhatta puukauppaa yksityisten metsänomistajien kanssa, joita on satojatuhansia.
– Metsävarallisuudessa koskevassa tilastossa on se heikkous, että se perustuu verotusarvoihin. Se aliarvioi markkinoiden käypää arvoa, Junes sanoo.
Suurien velkojen määrä pysynyt ennallaan
Kolmella kotitaloudella viidestä oli velkaa, ja noin 16 prosentilla näistä kotitalouksista velan määrä oli yli kolminkertainen verrattuna vuosituloihin.
Joka neljännellä velallisella kotitaloudella velan määrä ylitti 75 prosenttia kotitalouden varoista. Suurien velkojen osuus on pysynyt lähes ennallaan 1990-luvun lopulta alkaen.
Noin kuusi prosenttia kotitalouksista haki toissa vuonna velkaa mutta ei saanut sitä tai sai haettua vähemmän. Monet eivät myöskään ole hakeneet velkaa, koska arvioivat, etteivät kuitenkaan saa sitä.