Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kaupan rakennemuutos ja korona kurittavat kaupunkien keskustoja

Keskustojen elinvoimaa on nakertanut jo useiden vuosien ajan kaupan rakennemuutos, kuten lisääntynyt verkkokauppa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Tarja Repo / STT

Keskustojen elinvoima hiipuu edelleen, kertoo uusi kaupunkeja koskeva elinvoimamittaus. Koronakriisi kiihdytti osaltaan kivijalkakauppojen määrän laskua, kun asioinnin väheneminen hiljensi keskustoja.

Ravintoloiden osalta pudotus ei kuitenkaan näytä olleen niin jyrkkä kuin synkimmissä ennustuksissa arvioitiin. Elinvoimalaskennassa oli mukana 32 kaupunkia.

– Korona on näyttäytynyt hetkellisenä shokkina. Esimerkiksi Helsingin keskustassa elinvoima oli laskussa jo ennen sitä, sanoo elinvoimalaskennasta vastaava asiantuntija Martti Wilhelms.

Keskustojen elinvoimaa on nakertanut jo useiden vuosien ajan kaupan rakennemuutos, kuten lisääntynyt verkkokauppa ja ostoskeskusten perustaminen kaupunkikeskustojen ulkopuolelle.

Keskustojen elinvoimaluvuissa on ollut laskua vuosien 2017–2021 seurannassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Suurimpia pudotuksia on koettu muun muassa Salossa, Jyväskylässä, Tornio-Haaparannassa, Kouvolassa ja Seinäjoella. Plussalle yltävät puolestaan Pietarsaari, Vantaan Tikkurila, Kotka ja Uusikaupunki.

Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän on tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Tutkimuksen teettäjiä ovat kaupungit ja Elävät Kaupunkikeskustat ry.

Tyhjissä liiketiloissa eroja

Viiden vuoden aikana tyhjien liiketilojen määrä on lisääntynyt. Viime kuussa tehdyn laskennan mukaan keskustojen liiketiloista oli tyhjänä keskimäärin 11,5 prosenttia, kun luku oli viime vuonna 11,3 ja viisi vuotta sitten 10,2 prosenttia.

Tyhjiä liiketiloja oli huhtikuussa eniten Salossa, Loimaalla, Jyväskylässä, Tornio-Haaparannassa ja Kouvolassa.

Koronan ennustettiin kurittavan pahiten isoja kaupunkeja muun muassa lisääntyneen etätyön takia. Selkeä kahtiajako ei kuitenkaan näy ainakaan liiketilojen tyhjenemisessä viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi Helsingissä, Lahdessa, Joensuussa, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Savonlinnassa ja Kemissä tyhjien liiketilojen osuus lisääntyi vain muutaman prosenttiyksikön tai jopa väheni. Sen sijaan muun muassa Porissa, Seinäjoella, Rovaniemellä, Oulussa ja Loimaalla liiketiloja tyhjeni enemmän.

Toimialoista eniten asemiaan ovat menettäneet muotia ja asusteita myyvät liikkeet. Otsikoihin ovat nousseet esimerkiksi muutamien "lippulaivaliikkeiden" sulkemiset Helsingin Aleksilla ja Pohjoisesplanadilla sekä Stockmannin vaikeudet. Kaikkiaan Helsingin keskustassa on lopetettu viime vuoden kevään jälkeen 30 muoti- ja asusteliikettä.

Sen sijaan kauneuden ja hyvinvoinnin palveluille on tullut lisää kysyntää. Esimerkiksi Lappeenrannassa näiden alojen toimipaikkoja tuli 17 lisää vuosina 2019–2021, kun muodin ja asusteiden liikkeet vähenivät 11:llä.

Ravintolat sinnittelevät

Ravintolat ja kahvilat ovat vahvistaneet otettaan keskustoissa. Koronarajoitukset ovat olleet alalle shokki, mutta korona ei näytä romauttaneen kahviloiden ja ravintoloiden määrää mittaukseen osallistuneissa kaupungeissa.

Esimerkiksi Helsingin keskustassa ravintoloita ja kahviloita oli huhtikuussa 665, kun mukaan lasketaan myös tilapäisesti suljetut paikat. Luku on tippunut kolmessa vuodessa 33:lla, mistä viimeisen vuoden osuus on 15.

– Laskenta perustuu nettolukuihin, joten liikehdintää on tapahtunut suuntaan ja toiseen. Vanhoja ravintoloita on suljettu ja uusia avattu. On kuitenkin muistettava, että korona-aikaa ei ole eletty vielä loppuun asti.

Pöhinä ravintola- ja huvielämän ympärillä kuitenkin voimistuu pandemian hellittäessä otettaan. Niiden liiketoimintaa ei uhkaa verkko-ostaminenkaan, toisin kuin kivijalkakauppoja.

Investoinnit lisäävät elinvoimaa

Keskustan elinvoimaan vaikuttaa Wilhelmsin mukaan se, kuinka paljon kaupunki investoi infrastruktuuriin ja liikenteen kehittämiseen. Esimerkiksi Tampere ja Turku ovat panostaneet voimakkaasti keskustoihinsa.

– Turun keskustan elinvoimaluku on kääntynyt nousuun samalla, kun keskeiset kiinteistöhankkeet ja toriparkkityömaa ovat edenneet kohti valmistumista.

Tampereella uusi raitiotie aloittaa elokuussa virallisen liikennöinnin. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajan Pokko Lemminkäisen mukaan kaupunkisuunnittelijat ympäri Eurooppaa seuraavat tarkasti, miten raitiotie vaikuttaa Pohjoismaiden suurimman sisäkaupungin dynamiikkaan. Kiinnostusta herättää esimerkiksi se, missä määrin ratikka keskittää asumista ja palveluita reittinsä varrelle.

– Raitiovaunulla on myös symbolinen merkitys. Sitä ajatellaan kaupunkimaisena liikkumismuotona, joka lisää imagollista hyötyä. Salkkumiehillä voi olla kynnys astua bussiin, mutta raitiovaunu saatetaan kokea trendikkäämmäksi tavaksi matkustaa.

Siinä kun investoinnit lisäävät keskustan elinvoimaa, kaupan vieminen muualle kuihduttaa sitä. Wilhelms esittää tästä esimerkkeinä Kouvolan sekä Jyväskylän, jossa tyhjien liiketilojen osuus on liki 17 prosenttia. Myös Seinäjoen keskustassa liiketiloja on tyhjentynyt sen jälkeen, kun Joupin kaupunginosaan avattiin Ideapark marraskuussa 2019.

Kommentoi

Mainos: Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy

Uudeksi vuodeksi uuteen kotiin?

Palvelut

Ruokapaikka