Viime vuosien hittituotteita suomalaisessa elintarviketeollisuudessa ovat olleet kaurasta tehdyt tuotteet. Onko kyse todellisesta kasvusta ja menekistä vai pelkästä silmänlumeesta?
Viime vuonna kasvu oli hurjaa – mutta kun elintarvikekäyttöön menevän kauramäärän suhteuttaa kauran kokonaistuotantoon Suomessa, niin ollaan yhä kovin pienissä lukemissa.
– Siinä mielessä nyt on meneillään kaurabuumi, sillä kauran elintarvikekäyttö on kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna kauran kulutus kasvoi 30 prosenttia, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Hanna Karikallio kertoo.
Kauran elintarvikekäyttö Suomessa on kuitenkin hyvin pieni osa kauran käytöstä ja tuotannosta. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan viime vuonna Suomessa tuotetusta reilusta miljoonasta tonnista kauraa elintarvikekäyttöön meni 140 000 tonnia, kun se vuotta aiemmin oli 100 000 tonnia.
– Se on kuitenkin erittäin pientä siihen nähden, mitä me tuotetaan. Rehuteollisuus käyttää reilusti enemmän kauraa, Schulman vahvistaa.
Elintarviketeollisuus aktivoitunut
Schulman kertoo, että Suomessa elintarviketeollisuus on alkanut aktivoitua ja tehdä tuottajien kanssa viljelijäsopimuksia.
– Nyt alkaa syntyä aidosti kunnollisia elintarvikekauran sopimuksia. Se on hyvä asia tuottajapuolella, Schulman lisää.
Meneillään oleva kaurabuumi ei kuitenkaan koske vain elintarvikkeita. Myös rehupuolella on havaittu, että kaura on hyvä raaka-aine.
– Ainakin silloin, kun puhutaan pienemmistä porsaista, ja myös tässä vaiheessa broilerien ja kanojen kohdalla, Schulman sanoo.
Kauran elintarvikekäytössä on keksitty myös uutta, esimerkiksi Fazer alkaa tehdä kauran kuoresta ksylitolia.
– Eli ensin käytetään jyvä muihin tuotteisiin ja sitten vielä kuori saadaan hyötykäyttöön, Schulman hehkuttaa.
Hän lisää, että kauraa käytetään raaka-aineena myös kosmetiikkateollisuudessa ja siitä löydetään uusia ainesosia jatkuvasti.
Viljelyala Suomessa kasvanut
Luken erikoistutkija Karikallio kertoo kauran viljelyalan kasvaneen Suomessa, vaikkakaan kasvu ei ole ollut määrällisesti merkittävää. Kasvuun vaikuttaa myös se, minkälaisia satoja kaurasta on saatu ja miten sen hinta on kehittynyt.
– Esimerkiksi viime vuonna kaurasta tuli hyvä sato. Nyt on odotettavissa, että tänä vuonna kauran viljelyala ei kauheasti kasva, koska kauraa on varastossa tällä hetkellä aika hyvin, Karikallio jatkaa.
Tällä hetkellä kauran hinta on selvästi vehnän perässä. Viime vuosina hinta on poukkoillut paljon.
– Kun kysyntä nousi, siihen vastattiin tarjonnalla. Ja kun eurooppalainen viljelijä vastaa tarjonnalla, siinä vaiheessa sitä tavaraa tulee sitten enemmän, MTK:n Schulman sanoo.
Varastojen täyttyminen johtaa kauran tapauksessa siihen, että hinnat menevät Schulmanin sanoin alaviistoon. Vuonna 2018 oli edellinen kauran hintapiikki, jolloin kysyntä ylitti tarjonnan.
– Kaurabuumi ei ole toistaiseksi näkynyt niissä hinnoissa, mitä maksetaan, mutta se on tulossa, Schulman uskoo.
Ohran jälkeen suurin viljelykasvi Suomessa
Schulman sanoo kauran olevan Suomessa toiseksi suurin viljelykasvi ohran jälkeen. Hänen mukaansa merkittävin muutos on ollut se, että nykyään kauraa on alettu kylvää muuallekin kuin viljelijöiden jäännöslohkoille.
– Elintarvikelaatuista kauraa on saatu syntymään enemmän. Lajikejalostukseen on panostettu lisää, eli isojyväisiin ja ohutkuorisiin lajikkeisiin. Suurin muutos on, että kauraa on alettu viljellä niin sanotuilla A-luokan pelloilla.
Panostus on näkynyt siinä, että kauran viljelyä on siirtynyt myös eteläisempään Suomeen lähemmäksi myllyjä ja vientisatamaa.
Kauraa viedään Suomesta raaka-aineeksi
Maailmanlaajuisesti maailman suurin kauranviejä on Kanada, mutta Suomi tulee hyvänä kakkosena. Karikallion mukaan Suomesta viedään kauraa raaka-aineeksi erityisesti Keski-Eurooppaan – Saksaan, Belgiaan ja Hollantiin.
– Noin kolmasosa Suomessa tuotetusta kaurasta menee vientiin eli 300 miljoonaa kiloa (300 000 tonnia). Se on aika paljon ja se on pysynyt vakaana. Kauraa viedään nimenomaan kaurana. Jos sitä pystyttäisiin viemään kauratuotteina, se toisi elintarvikeketjun kannalta parempaa arvoa Suomeen, Karikallio sanoo.
Schulman huomauttaa kuitenkin, että Suomesta ulkomaille vietävä kaura on jyväkauraa, jota käytetään elintarviketeollisuudessa.
– Raaka-aineena suomalaista kauraa pidetään laadukkaana, Schulman sanoo.
Hän lisää, että loppujen lopuksi Suomeen tuodaan kovin vähän jatkojalostettuja kauratuotteita.
– Lähinnä gluteenittomat keksit ovat sellaisia, joita tänne tuodaan. Niissä se raaka-aine on pitkälti aika suomalaista. Toisaalta kyllä meille tuotantokapasiteettia rakennetaan koko ajan, ja ne ovat isoja investointeja, Schulman sanoo.
Sitten törmätään samaan ongelmaan kuin monella muullakin teollisuuden alalla Suomessa. Euroopan markkinoille on pitkät kuljetusmatkat, ja ensin pitäisi saada jalka tukevasti oven väliin ennen kuin isompia investointeja uskalletaan tehdä.
– Totta kai se on hyvä, jos voimme viedä täältä kauraa jalostetummassa muodossa kuin jyväkaurana. Toisaalta jyväkaura on taas nostanut suomalaisen kauran mainetta maailmalla ja avannut suomalaisille tuotteille ovia. Molempia tarvitaan, Schulman kiteyttää.
Kaura viihtyy pohjolan ilmastossa
Toisaalta Suomen sijainnista on myös etua kaurabisneksessä, sillä kaura menestyy hyvin pohjoisen ilmastossa.
– Kaura sopii hyvin Suomen olosuhteisiin. Se on vaatimaton kasvi ja menestyy missä vain, Karikallio tiivistää.
Schulmanin mukaan kaura on kasvi, joka pystyy hyvin hyödyntämään Suomen kesän pitkät ja valoisat päivät. Hänen mukaansa kauran kipuraja menee pohjoisessa 65. leveyspiirin pohjoispuolelle. Pohjoinen napapiiri on noin 66,5 leveyspiirin paikkeilla, hieman Rovaniemen pohjoispuolella.
– Kipuraja riippuu siitä, riittääkö kasvuaika tuottamaan raskasta, hyvää jyväsatoa. Mutta kyllä se rehuksi kelpaa, Schulman selvittää.
Kaura ja härkäpapu tulevaisuuden kasveja?
Mutta ovatko salonkikelpoisiksi nousseet kaura ja härkäpapu tulevaisuuden viljelykasveja Suomessa?
– Kyllä se näyttää, että siihen suuntaan mennään, Karikallio sanoo.
Varsinkin länsimaissa on viime aikoina puhuttu paljon, että eläinperäistä proteiinia pitäisi korvata kasviproteiinilla.
– Se on varmasti yksi tulevaisuuden trendi, johon ollaan menossa. Kasviproteiinien käyttö lisääntyy. Kaura on myös yksi sellainen kasvi, jolla varmasti korvataan eläinkunnan tuotteita, Karikallio lisää.
Samoilla linjoilla on myös Schulman.
– Ne ovat ainakin lähitulevaisuuden kasveja. Tämä on nouseva trendi nyt ja nähdään, että se jatkuu. Uskon, että kaura on tullut jäädäkseen, sillä investointeja on tehty aika paljon ja tutkimusta tehdään vielä enemmän, Schulman sanoo.
---
Korjattu aiempaa uutista klo 14.39: Suomessa tuotettiin viime vuonna reilu miljoona tonnia kauraa, ei miljardi tonnia.