Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Ähtärin karhuaitauksen yli kulkevan vaijeriliukuradan saa ottaa käyttöön – viranomaisen mukaan uskottavaa suunnitelmaa ei ole sen varalle, että ihminen putoaisi aitaukseen

Avin läänineläinlääkärin mukaan eläinten kokemaa stressiä tulee arvioida karhuradan käyttöönoton yhteydessä ja sen jälkeen. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Ähtärin Eläinpuiston karhuaitauksen yli kulkevan vaijeriliukuradan saa ottaa käyttöön, mutta toiminnasta ei saa aiheutua stressiä karhuille. Karhuja on tarkkailtava niille aiheutuvan mahdollisen stressin arvioimiseksi, määräsi eläinten hyvinvointia valvova Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) päätöksessään torstaina.

Seikkailupuisto Flowpark Ähtäri Zoo on laajentanut ratojaan eläinpuiston puolelle tulevaa kautta varten. Pääosin vaijeriliu'uista koostuva niin sanottu karhurata kulkee osittain karhuaitauksen yli. Eläinpuiston mukaan rata kulkee viistosti Karhulan kulman yli noin kymmenen metrin matkan. Rata on tarkoitus ottaa käyttöön helatorstaina 13. toukokuuta.

Eläinpuisto on saanut karhuradasta runsaasti kritiikkiä sosiaalisessa mediassa ihmisiltä, jotka ovat huolissaan radan mahdollisista vaikutuksista karhujen hyvinvointiin. Lisäksi avi sai maalis-huhtikuun aikana useita eläinsuojeluilmoituksia, joiden pääasiallisena sisältönä oli huoli karhujen stressaantumisesta rataa käytettäessä.

Viime viikolla aluehallintoviraston eläinlääkärit tekivät tarkastuskäynnin Ähtärin eläinpuistoon. Avin tarkastuskertomuksessa sanotaan, että karhuradan testauksen yhteydessä kuvatuista videoista ei voitu havaita karhujen stressaantuvan, kun radalla oli ihmisiä.

Karhujen hoidosta vastaava puiston eläintenhoitaja kertoi näkemyksenään, ettei "kolmosten" käyttäytyminen viitannut stressiin, vaan ne olivat enemmän uteliaita karhuradalla tapahtuvan toiminnan suhteen, tarkastuskertomuksessa sanotaan. Kolmoset ovat Ähtärin viisivuotiaat karhuveljekset Kasper, Jesper ja Joonatan.

Avin mukaan testaustilanne oli lyhytkestoinen verrattuna suunniteltuun käyttöön eikä siitä voi tehdä lopullista johtopäätöstä eläinten stressaantumisesta radan käyttöönoton jälkeen.

– Tällöin radalla on enemmän toimintaa ja radalla liukuvat ihmiset ja muu yleisö aiheuttavat mahdollisesti tavanomaista suurempaa meteliä. Radalle on suunniteltu sesongin aikana 20 henkilön ryhmä maksimissaan kerran tunnissa ohjaajan valvonnassa, avin tarkastuskertomuksessa sanotaan.

Ylen maaliskuussa julkaisemalta videolta näkyy, miten karhu reagoi vaijeriradalla keikkuvaan ihmiseen.

Avin läänineläinlääkärin Anna-Maria Moisander-Jylhän mukaan karhuradan saa ottaa käyttöön, mutta eläinten kokemaa stressiä tulee arvioida karhuradan käyttöönoton yhteydessä ja sen jälkeen.

– Jos eläimet ilmentävät stressaantumista, silloin radan käyttö on käytännössä lopetettava. On ryhdyttävä toimenpiteisiin stressin poistamiseksi, Moisander-Jylhä sanoo STT:lle.

Karhuja tarkkailtava stressin arvioimiseksi

Ähtärin Eläinpuiston intendentin Marko Haapakosken mukaan karhut ovat uteliaita eläimiä, jotka kiinnostuvat helposti uusista asioista. Hän kertoo myös, että Ähtärin karhut ovat tottuneita ihmisiin.

– Sen takia oletimme, että siitä (karhuradasta) ei aiheudu stressiä, ja ensimmäisten testien mukaan näin ei myöskään ole, Haapakoski sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa on hyvä, että pidempiaikaisella seurannalla varmistetaan, ettei karhuille aiheudu stressiä, kun puistossa on enemmän yleisöä tai karhuradalla on enemmän kulkijoita.

– Mutta karhut ovat semmoisia aika lunkeja eläimiä. Ne eivät helposti stressaa. Pikemminkin saattaa olla, että niille tulee virikettä siitä, että siinä kulkee ihmisiä.

Päätöksessään avi määräsi, että karhukolmosia on tarkkailtava niille aiheutuvan mahdollisen stressin arvioimiseksi, kun karhurataa käytetään. Määräystä on noudatettava karhuradan käyttöönoton jälkeen ensimmäisten sadan ryhmän käyttäessä rataa.

Haapakosken mukaan karhujen hyvinvointia tarkkaillaan sen jälkeenkin.

– Jos jotain stressin merkkejä alkaa ilmetä, sitten pitää heti alkaa puuttua tilanteeseen.

Ihmisen terveys aina etusijalla karhuun nähden

Aluehallintovirasto nostaa tarkastuskertomuksessa esiin, ettei Ähtärin Eläinpuistolla ja Flowparkilla ollut uskottavaa pelastussuunnitelmaa sen varalle, että ihminen putoaisi vaijeriliukuradalta karhuaitaukseen.

– Huolena on, että tapaturman sattuessa ihmisen pelastamiseksi joudutaan turvautumaan toimenpiteisiin, jotka vaarantavat vakavasti karhujen hyvinvoinnin. Uskottavaa pelastussuunnitelmaa sen varalle, että ihminen putoaa radalta karhuaitaukseen, ei ollut esitettävissä kummallakaan toimijalla, avi kirjoittaa.

Läänineläinlääkäri Moisander-Jylhän mukaan tällä hetkellä ei tiedetä, mihin toimenpiteisiin voitaisiin joutua ihmisen pudotessa karhuaitaukseen, koska pelastussuunnitelmaa ei ollut vielä tehty. Hän kuitenkin sanoo, että sellaisissa tilanteissa ihmisen henki ja terveys on aina etusijalla ja karhujen aiheuttama haitta ihmiselle pitää poistaa.

Avi ei päätöksessään antanut määräystä pelastussuunnitelman laatimisesta.

Ratkaisua ei ole vielä mietitty

Eläinpuiston Haapakosken mukaan vielä ei ole mietitty mitään ratkaisua siihen, miten toimitaan, jos ihminen putoaa karhuaitaukseen.

– En tiedä, miten se tapahtuu sitten, jos näin käy. Se on jotenkin vaikea tilanne sitten, kaikin puolin.

Jos tällainen tilanne sattuu, että ihminen putoaa sinne karhuaitaukseen, voidaanko ihmisen pelastamiseksi joutua pahimmassa tapauksessa ampumaan karhuja?

– Minun käsittääkseni ei, koska sinne on hankala ampua, koska se tarhan pohja on kallioinen. Silloin siinä tulee myös muita vaaroja. En lähtisi kyllä ampumaan sinne tarhaan.

Haapakosken mukaan karhujen nukuttaminenkaan ei tule kysymykseen, koska nukutusaineen vaikutuksessa kestää pitkään.

– Meidän täytyy vain saada houkuteltua karhut sisälle, ei siinä oikein muuta vaihtoehtoa ole.

Haapakosken mukaan tarvitaan varmuus siitä, että karhuaitaukseen ei tipahda ihmisiä. Hänen mukaansa on Flowparkin asia hoitaa niin, että mahdollisuus ihmisen putoamisesta karhuaitaukseen on nolla.

Haapakoski sanoo, että jonkinlainen pelastussuunnitelma täytyy ehdottomasti olla. Hänen mukaansa Ähtärin Eläinpuisto katsoo Flowparkin olevan asiassa aktiivinen osapuoli, kun kyse on heidän vaijeriliukuradastaan.

Karhuradalla ohjaaja varmistamassa kiinnitykset

Flowpark Ähtäri Zoon toimitusjohtaja Juho Ylitalo kertoi avin tarkastuksessa, että karhurata on turvallinen ja ihmisen putoaminen radalta tahattomasti on käytännössä mahdotonta.

– Karhuradalla ohjaaja on lähdössä varmistamassa, että siellä ovat kiinnitykset oikein, Ylitalo sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa kaikki Ähtärin Flowparkiin saapuvat asiakkaat käyvät ensin läpi opastuksen. Sitten asiakkaat suorittavat testiradan, jonka ohjaaja valvoo, että kaikki sujuu suunnitellusti. Sen jälkeen asiakkaat pääsevät liikkumaan radoille.

Ylitalon mukaan zoo-radoille tulee lisäksi oma ohjeistus, jossa käydään läpi, mitä eläinpuiston puolella pitää huomioida.

Flowparkin seikkailuratojen turvallisuutta valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Ylitarkastaja Petteri Mustonen Tukesista kertoo, että heillä ei ole ollut mitään syytä epäillä, että karhuradasta aiheutuisi vaaraa Flowparkin asiakkaille.

– Kyse on vaijeriliu’usta, ja nyt se sattuu menemään karhuaitauksen yli, Mustonen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa vaaraa voisi aiheutua myös siitä, jos asiakas putoaisi korkealta tai päätyisi esimerkiksi vesistöön.

– Tällä karhuaitauksella ei sinänsä ole asiakkaan turvallisuuden näkökulmasta oleellista merkitystä.

Tukes ei ole vielä käynyt arvioimassa karhuradan turvallisuutta. Mustosen mukaan he ovat asiassa muiden tahojen toimittamien tietojen varassa.

Tukes: Putoamisen pitäisi olla hyvin epätodennäköinen

Tukesin Mustonen sanoo, että jos vaijeriliukurata on tehty standardien mukaan ja esimerkiksi valjaiden kunnossapidosta on huolehdittu, sieltä ei pitäisi päästä putoamaan.

– Toki näitä on syystä tai toisesta maailmalla sattunut, vaijerin katkeamisia tai tukirakenteiden katkeamisia. Ihmisiä on päätynyt sitten esimerkiksi järveen.

– Mutta siinäkin on sitten kyse pahemmanlaatuisesta onnettomuudesta, minkä varalta on haastavaa varautua, oli siellä vettä tai korkea pudotus tai karhuja siellä alapuolella.

Mustosen mukaan tässäkin tapauksessa mietitään, mikä on todennäköisyys radalta putoamiselle.

– Se ei ole mahdoton, näin ei voi sanoa. Sen pitäisi olla hyvin epätodennäköinen, jos siellä on tarvittavat toimenpiteet tehty, Mustonen sanoo.

Flowparkin Ylitalon mukaan puistoturvallisuus perustuu standardeihin, jotka määrittelevät, miten ratoja ja varusteita pitää tarkistaa.

– Me mennään niiden mukaan, ja toki sitten näillä radoilla me vielä tehostamme valvontaa. Se on päivittäistä. Me katsomme, että siellä on rakenteet kunnossa, Ylitalo sanoo.

Hänen mukaansa ennen karhuradan avaamista käydään vielä läpi, miten toimitaan, jos ihminen jostain syystä putoaisi karhuaitaukseen.

– Vielä sitä ei ole yhdessä eläinpuiston kanssa keskusteltu.

---

Korjattu klo 20.29 jutun alussa muotoilua sen osalta, mitä avin päätös tarkkaan ottaen koski: avi määräsi päätöksessään karhujen tarkkailemisesta vaijeriliukurataa käytettäessä.

Kommentoi

Mainos: Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy

Uudeksi vuodeksi uuteen kotiin?

Palvelut

Ruokapaikka