Sosiaali- ja terveysjohtajat antavat Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistukselle myönteisemmän arvion kuin vuosina 2016–19 tehdyille sote-esityksille, selviää Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (Soste) teettämästä Sosiaalibarometrista.
Kyselyyn vastasi 92 sosiaali- ja terveysjohtajaa. Heistä yli puolet piti Marinin hallituksen uudistusesitystä erittäin hyvänä tai hyvänä. Kuusi prosenttia vastaajista piti esitystä huonona tai erittäin huonona.
Vastaajat suhtautuivat sote-uudistuksessa myönteisimmin mahdollisuuksiin turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantumiseen. Kriittisimmin vastaajat suhtautuivat kustannusten hallintaan.
– Kustannusten nousun hillintä koettiin haastavaksi toteuttaa myös edellisessä sote-uudistusesityksessä. Marinin hallituksen esitys on edellistä yksinkertaisempi, mikä selittänee, miksi se saa edeltäjiään myönteisemmän vastaanoton, Sosten erityisasiantuntija Minttu Ojanen sanoo.
"Yleisarvio hyvä, korjattavaa löytyy"
Vastaajista valtaosa arvioi uudistusesityksen edenneen myönteisempään suuntaan aiemmista esityksistä. Edellisiin esityksiin verrattuna suurempi osa vastaajista luotti selkeämpään sote-hallintoon, palvelujen selkeyttämiseen asiakkaan kannalta ja palvelujen integraatioon.
– Vaikka sosiaali- ja terveysjohtajien yleisarvio sote-uudistuksesta on hyvä, niin kyllä sieltä vielä korjattavaa löytyy. Epäilevimmin suhtaudutaan lähipalvelujen turvaamiseen ja sosiaalipalvelujen kustannustehokkuuteen. Kaiken lisäksi palvelujen kehittäminen on hyytynyt ja myös arvio asukkaiden osallistumismahdollisuuksista on heikentynyt Sipilän hallituksen mallista. Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että tulevilla hyvinvointialueilla osallistamisen keinot otetaan laajasti käyttöön nimenomaan asiakasnäkökulman vahvistamiseksi, Sosten johtaja Anne Knaapi sanoo.
72 prosenttia vastaajista arvioi, että uudistuksen venyminen on vaikuttanut palvelujen kehittämiseen vastaajien omalla alueella. Niukasti alle puolet vastaajista sanoi, että uudistuksen venyminen on johtanut joidenkin ratkaisujen perumiseen tai siirtymiseen. Reilu neljäsosa vastaajista puolestaan kertoi uudistuksen pitkittymisen johtaneen tiettyjen ratkaisujen kiirehtimiseen.
Lisäksi kolme neljästä vastaajasta kannattaa maksukattojen yhdistämistä ja niiden tason alentamista. Maksukattojen yhdistäminen helpottaisi varsinkin pienitulosten sekä paljon sairastavien tilannetta.